Hyvä paha iPad. Osa 2: iPad opetuksessa – haasteita ja ratkaisuja.

Tämä on iPad:ien opetuskäyttöä käsittelevän -artikkelin toinen osa, lue ensimmäinen täältä.

iPad – käytännön ongelmia ja ratkaisuja

iPad on alusta asti mielletty mainioksi välineeksi sisällön kuluttamiseen. Sen sijaan laitteen ongelmana on pidetty tuottavaa työtä. Yksi syy tähän on näppäimistön puute – kirjoittaminen kosketusnäytöllä on hitaampaa. Yksi tapa korjata tämä on hankkia iPadin lisävarusteeksi kevyt näppäimistö kuten logitech ZAGG, joka toimii samalla iPadin suojakotelona.

Toinen iPadin rajoite on kannettavia alhaisempi suorituskyky. Prosessointiteho riittää useimpiin tehtäviin, mutta esimerkiksi ammattimainen mediasisällön työstäminen vaatii järeämmät laitteet.  Tähän yksi ratkaisu on pilvipalvelut, jotka siirtävät prosessoinin palvelinpäähän. Esimerkiksi juuri päivitetty Adoben Creative Suite toimii CS6 -versiosta eteenpäin myös pilvipalveluna (Creative Cloud), jolloin töitä voi tehdä miltä tahansa laitteelta, mukaanlukien tabletit.

On myös toinen kritiikin aihe, joka liittyy ammattimaiseen työskentelyyn. Käytön helppous, josta iOS-laitteita toisaalta ylistetään, kääntyy jossain suhteissa myös niitä vastaan. Helppouden hinta näet on se, että monet ratkaisut on tehty jo käyttäjän puolesta. Sovellusten käyttöliittymät ovat monesti yksinkertaisia ja toimivat automaattiasetuksin. Alkuun käyttäjä innostuu, kun onnistuu tekemään 5 minuutissa animaation / presentaation / musiikkikappaleen. Useissa sovelluksissa tämä perustuu siihen, että niistä löytyy ammattilaisten suunnittelemia valmiita pohjia (templates), joita maallikko voi käyttää suunnittelun apuna. Tämä johtaa siihen, että ihmisten tuotokset muistuttavat toisiaan. Vaikka aiemmin kehuin Photogene:n ym. iOS -sovellusten kuvankäsittelyominaisuuksia, en kuitenkaan käyttäisi niitä ammattimaiseen kuvankäsittelyyn vaan lähinnä rutiininomaisiin ja päivittäisiin kuvan muokkaustoimiin.

iPad -oppimisympäristön rakentamisen haasteita

iPad:in opetuskäyttöä on lähestytty tähän asti pitkälti sovelluslähtöisesti. Netistä löytyy paljon artikkeleita, joissa vinkataan erilaisista opetuskäyttöön soveltuvista iOS -sovelluksista. ”Sormet” -pilottihankkeessa on tehty näppärä ekirja, josta löytyy hyödyllisiä sovellusvinkkejä opetukseen. Tällaisten ”pikavinkkien” lisäksi iPadin opetuskäytöstä on vielä vähän kokemuksia ja varsinaiset pedagogiset mallit ovat vasta muotoutumassa.

Sovelluksia on runsaasti, mutta harvat niistä on suunniteltu aluperin opiskelua varten.  Useimmat sovellukset ajavat vain yhden asian, eikä niiden yhteiskäyttö ole kovin yksinkertaista. Esimerkiksi tiedostojen siirto laitteesta tai sovelluksesta toiseen on välillä hankalaa, kun kaikki sovellukset eivät toimi DropBox:in, iCloud:in tai vastaavien dokumenttienjakopalveluiden kanssa. Lisäksi sovellusrumba vaatii rekisteröitymistä lukuisiin palveluihin, sekä näiden palveluehtojen hyväksymistä, mikä tekee oppimisympäristöstä kokonaisuutena tarpeettoman monimutkaisen.

Nähdäkseni monet iPad -sovellukset voivat tuoda opiskeluun hauskaa ”lisäkilkettä”, mutta niiden varaan ei voida rakentaa vakavasti otettavaa oppimisympäristöä.  Perimmäinen ongelma sovelluslähtöisessä lähestymistavassa on se, että jokainen sovellus on oma suljettu ympäristönsä, joka on lisäksi sidottu käytettyyn laitteeseen ja käyttöjärjestelmään. Tällaisista irrallisista palasista on hankala rakentaa yhtenäistä ja yleispätevää oppimisympäristöä.

iPad ja ihanteellinen oppimisympäristö

Sen sijaan ihanteellista olisi, jos oppimisympäristö toimisi universaalisti jokaiselta päätelaitteelta (älypuhelin, tabletti, pöytäkone) ja käyttöjärjestelmässä (OS X, iOS, Windows, Android). Opiskelijoiden tulisi voida valita minkä tahansa valmistajan laite ja pystyä osallistumaan sillä opiskeluun täysipainoisesti.  Käytännössä tällainen ratkaisu on välttämätön myös siksi, että useilla oppilaitoksilla ei ole varaa hankkia jokaiselle opiskelijalle tabletteja. Maailmalla onkin yleistymässä BYOD-toimintamalli eli ”bring your own device”. Tämä on täysin mahdollista, kunhan oppimisympäristö rakennetaan HTML5 -standardin mukaan, jolloin se toimii kaikissa selaimissa laitteesta riippumatta.  Kehittelemäni some-oppimisympäristö Campus 2.0 toimii juuri näin.

Yhtenäinen oppimisympäristö on huomattavasti selkeämpi kuin apps-sovellusviidakko. Kirjautuminen Campus 2.0 -ympäristöön vaatii vain yhden tunnuksen ja oppilaitos voi itse määrittää palveluehtonsa. Kaikki opiskelun kannalta tarpeellinen (blogit, wikit, vuorovaikutusseinät, dokumenttien ja median jako jne.) sisältyvät oppimisympäristöön ja löytyvät helposti yhdestä paikasta.

Campus 2.0 ei sido oppilaitosta mihinkään laitevalmistajaan tai kauppapaikkaan (Appstore, Android market), vaan se perustuu ilmaiseen ja demokraattiseen avoimeen lähdekoodiin (WordPress). Apple taas on rakentanut tuotteidensa ympärille suljetun ekosysteemin, jota se yksinvaltaisesti valvoo Appstoren kautta. Voisiko oppilaitos sitoutua käyttämään vain Applen ekosysteemin tuotteita? Tämä ei tunnu luontevalta julkisen laitoksen toiminnalta.

Campus 2.0 -ympäristön voi muovata oppilaitoksen ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaan, eikä kaikkia pakoteta yhden kaupallisen palvelun muottiin. Sekä opettajilla että opiskelijoilla on ”omat tilat”, joita he voivat itse vapaasti hallinnoida ja muokata. Samoin ympäristöön kuuluva yhteisöportaali voidaan rakentaa oppilaitoksen oman brändin mukaiseksi.

Tablet-tietokoneet ja oppimisen tulevaisuus

Tässä oli joitakin ajatuksia tablettien hyödyntämisestä oppimisessa. Nähdäkseni paras ratkaisu olisi käyttää Campus 2.0:n tapaista ympäristöä opiskelun perustana oppilaitostasolla ja valikoituja iOS -sovelluksia tätä täydentävinä ”lisäherkkuina”. iPad on puutteistaan huolimatta tällä hetkellä paras laite oppimistarkoitukseen ylivertaisen käyttökokemuksensa ja mediaominaisuuksiensa takia. Se vaikuttaisi tekevän oppimisesta mielekkäämpää ja se sulautuu luontevasti osaksi arjen oppimisen flow:ta. Erityisen hyvin iPad sopii henkilökohtaisen oppimisympäristön (PLE) hallintaan.

Tällä hetkellä tablettien mahdollisuuksia opiskelussa ja työssä vasta kartoitetaan ja katse suuntautuu tulevaan. Millaisia kokemuksia sinulla on iPadista tai muista tableteista oppimis- ja työvälineinä? Jatka keskustelua kommentoimalla!