Pelillistäminen (gamification) tarkoittaa pelien mekaniikan soveltamista eri ympäristöihin, kuten työelämään, opiskeluun tai verkkopalveluihin. Työelämässä pelillistämisen avulla voidaan mm. lisätä työntekijöiden motivaatiota, kannustaa heitä yhteistyöhön ja vauhdittaa innovaatioita. Mihin tämä perustuu?
Jos jokainen antaa vähän, kaikki saavat paljon. Sosiaalinen intranet, jossa saadaan luotua jakamisen kulttuuri, on mitä parhain kasvualusta oppivalle organisaatiolle.
Nykyään monet käyttävät Facebookkia vapaa-ajan lisäksi työasioidensakin hoitamiseen. Vaikka Facebookin työkäyttöön liittyy monia haasteita (käyttöehdot, mainokset, yksityiselämän ja työidentiteetin sekoittuminen…) moni käyttää sitä silti mielummin kuin työpaikan tarjoamia viestintävälineitä. Ehkä siksi 2013 yhä useampaa yritystä ja organisaatiota kiinnostaa tuoda sosiaalinen media mukaan sen sisäiseen yhteistyöhön.
Sosiaalisen median tukemaan opiskeluun siirtymisessä ei ole pohjimmiltaan kyse jonkin teknisen vimpaimen, kuten dokumenttikameran käyttöönottamisesta luokassa. Some-opiskeluun liitetään toimintamalleja, joissa korostuu yhteistyö ja verkostomainen oppiminen, oppimisprosessin jakaminen ja yhteisöllinen oppiminen, avoin ja ”epävirallinen” oppiminen, sekä oppijalähtöisyys ja opiskelijoiden itseohjautuvuus.
Some-välineiden avulla voidaan parantaa opiskelun laatua, mutta niiden käyttöön liittyy myös monia haasteita. Seuraavassa kuvailen pilotti-hankkeissa kohtaamiani ongelmia: some-ympäristöjen pirstaleisuutta, epäyhtenäisyyttä, teknistä monimutkaisuutta ja yksityisyyden puutetta. Esitän lopuksi ratkaisuni – ”yhden luukun” –mallin – joka ratkaisee monia näistä ongelmista.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on ennustettu, että verkostot ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä työelämässä menestymisen kannalta. Koulutusjärjestelmämme ei ole reagoinut riittävästi työelämän muutoksiin, eikä se tällä hetkellä tue tarpeeksi verkostojen syntymistä.
Yhä suurempi osa työstä vaatii nykyään tiimityötaitoja. Työssä ratkaistavat ongelmat ovat niin monimutkaisia, että niitä ei yksittäinen ihminen kykene ratkaisemaan. Lähes minkä tahansa tuotteen tai palvelun suunnitteluun tarvitaan asiantuntijoiden ja osaajien verkostoja.