Interaktiiviset infografiikat – verkon seuraava trendi?

Infografiikka oli 2010-luvulla suuri trendi, josta tuolloin vedin koulutuksia ja kirjoitin blogeja. Yritykset tiivistivät lukuja, ilmiöitä ja tutkimuksia näyttäviksi, pitkiksi grafiikoiksi, joita jaettiin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Eikä syyttä: hyvä infografiikka teki monimutkaisesta tiedosta helposti ymmärrettävää. Nyt sama idea on nousemassa uudelleen, mutta kunnianhimoisemmassa muodossa. Tämän hetken verkkoon sopii paremmin interaktiivinen infografiikka, jossa käyttäjä ei vain katso tietoa vaan tutkii sitä itse. Muutosta vauhdittaa erityisesti tekoälyn kehitys, jonka ansiosta koodaaminen ei ole enää pelkkä työläs tekninen vaihe, vaan yhä useammin osa nopeaa ja luovaa suunnitteluprosessia.

Aikaisemmin interaktiivinen visualisointi oli monelle yritykselle liian kallis tai hidas toteuttaa. Tarvittiin suunnittelija, kehittäjä, usein analyytikko, ja silti lopputulos saattoi jäädä kömpelöksi. Nyt sama kenttä muuttuu tekoälyn ja kevyempien web-teknologioiden ansiosta. Se, mikä ennen oli raskas erikoisprojekti, on nyt toteutettavissa nopeasti ja varsin maltillisella budjetilla.

Tässä kirjoituksessa jaan vinkkejä ja strategioita tiedon visualisointiin, menestystarinoita maailmalta sekä 16 konkreettista luomaani esimerkkiä interaktiivisista infografiikkatoteutuksista. Osa niistä on syntynyt moderneilla työkaluilla konseptista valmiiksi esitykseksi parhaimmillaan puolessa tunnissa. Katso alkuun nämä luomani interaktiiviset infografiikat, joista saat kuvaa mikä on mahdollista:

Suomalainen nimipalvelu
Hae etunimiä ja näe niiden suosio graafina vuosilta 1900–2020. Tutki nimien aikajanaa, nimifaktoja, epätavallisten nimien kokoelmaa ja nimien alkuperää.

Hiilijalanjälkilaskuri
Luomani hiilijalanjälkilaskuri auttaa arvioimaan omaa hiilijalanjälkeä ja vertaamaan sitä Suomen ja Euroopan keskiarvoihin. Lisäksi käyttäjä voi mallintaa, miten omia valintoja muuttamalla kulutusta ja päästöjä voisi vähentää. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnallisesta ilmiöstä tehdään henkilökohtainen ja samalla kiinnostavampi.

Suomi – maailman onnellisin maa
Moniosainen interaktiivinen infografiikka näyttää, mistä onnellisuus rakentuu Suomessa ja muualla maailmassa. Käyttäjä voi vertailla eri maiden onnellisuutta hämähäkinseittigrafiikan avulla ja saada lisätietoa hover-efekteillä.

Interaktiivinen säästudio
Interaktiivinen säästudio Suomen sää sisältää sääkartan, paikallissään, hakutoimminnon ja aikajanan interaktiivisina näkyminä. Säätiedot haetaan Open Meteo rajapinnasta.

Interaktiiviset infografiikat – menestystarinoita maailmalta

Seuraavat esimerkit osoittavat, miten interaktiivinen infografiikka voi muuttaa datan yleisöä puhuttelevaksi, jaettavaksi ja muistettavaksi kokemukseksi

Spotify Wrapped
Spotify Wrapped on hyvä esimerkksi siitä, miten data muutetaan henkilökohtaiseksi ja jaettavaksi brändikokemukseksi. Spotify kuvaa Wrappedia käyttäjän vuoden kuuntelua kokoavaksi “personalized data stories” -kokonaisuudeksi, jossa kuunteludata muuttuu tarinaksi, identiteetiksi ja sosiaalisessa mediassa leviäväksi sisällöksi. Wrapped ei siis vain visualisoi dataa, vaan tekee siitä vuosittaisen rituaalin, jota käyttäjät odottavat ja jakavat oma-aloitteisesti. Juuri siksi se on niin vahva malli brändeille

Spotifyn 2025 -tulostiedotteen mukaan Wrapped keräsi kampanjan loppuun mennessä yli 300 miljoonaa käyttäjää ja yli 630 miljoonaa jakoa sosiaalisessa mediassa 56 kielellä.

Google Year in Search
Google Year in Search on erinomainen esimerkki siitä, miten brändi voi käyttää omaa dataansa interaktiivisen verkkokokemuksen rakentamiseen. Google kutsuu kokemusta muodossa “Explore the searches that shaped 2024”, eli sisältö ei ole pelkkä raportti vaan tutkittava vuosikatsaus. Tässä vahvuus on siinä, että brändi ei puhu itsestään suoraan, vaan näyttää, mitä maailma etsi, mistä se välitti ja mitä se yritti ymmärtää.

Mitä tästä voi oppia? Interaktiivinen infografiikka toimii usein parhaiten silloin, kun data ei ole vain numeroita yrityksestä, vaan ikkuna johonkin laajempaan kulttuuriseen ilmiöön, josta yleisö on valmiiksi kiinnostunut. Googlen vuoden 2024 kokonaisuus perustui breakout-hakuihin, eli hakuihin, joiden kiinnostus nousi yli 5 000 prosenttia vuoden aikana. Se tekee datasta heti journalistisemman ja kiinnostavamman.

Talousaiheiset interaktiiviset infografiikat

Asuntolainalaskuri & sijoituslaskuri
Asuntolainalaskuri on yksi yleinen interaktiivinen tiedon visualisointi, joka löytyy monien pankkien sivuilta. Aiemmin tällaisen toteuttaminen olisi voinut vaatia pieneltä tiimiltä useita työpäiviä, mutta nyt vastaava työkalu voidaan rakentaa tekoälyn avulla muutamine iteraatioineen jopa puolessa tunnissa. Katso täältä luomani asuntolainalaskuri, jonka käyttöliittymä ja toiminnallisuus eivät juuri häviä esimerkiksi Nordean sivujen laskurille. Samaan tapaan toteutin myös korkoa korolle -laskurin, jolla voi arvioida sijoitusten odotettuja tuottoja.

Suomen start-up-ekosysteemi
Suomen start-up ekosysteemi -infografiikka näyttää eri alojen ja yritysten osuudet start-upien rahoituksesta. Suodata näkymää toimialan, kaupungin ja rahoituskierrosten perusteella.

Suomen valtion budjetti
Suomen valtion budjettia voi hahmottaa visuaalisesti luomastani infografiikasta. Siinä voi tutkia, miten budjetti jakautuu eri ministeriöiden kesken ja edelleen tarkemmin esimerkiksi eläkkeisiin, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja puolustukseen. Tiedot perustuvat Suomen vuoden 2025 talousarvioon.

Elinkustannusten kasvu
Elinkustannusten kasvua Suomen eri kaupungeissa vuodesta 1960 tähän päivään voit tarkastella täällä luomassani interaktiivisessa infografiikassa. Eriteltynä asumisen, ruuan ja liikenteen osuudet. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen avoimeen dataan.

Liikenne ja ympäristö: interaktiiviset infografiikat

Lentojen reittikartta
Helsinki-Vantaan lentokentän lentoreittejä voi tutkia luomassani interaktiivisessa reittikartassa. Karttaa voi suodattaa lentoyhtiön, kohdemaiden ja sesongin mukaan, ja jokaisesta reitistä löytyy myös syventävää tietoa. Data perustuu Finavian avoimeen rajapintaan.

Junien myöhästymiset
Luomani interaktiivinen visualisointi näyttää VR:n junien myöhästymiset vuosina 2025–2026 viivästymiskarttana. Se havainnollistaa selkeästi ne reitit ja kuukaudet, jolloin myöhästymisen riski on tilastollisesti suurin. Data on haettu VR:n rajapinnasta.

Energia, kestävä kehitys ja luonto: interaktiiviset infografiikat

Suomen aurinkokalenteri näyttää kellomaisessa muodossa, kuinka päivänvalon määrä vaihtelee Helsingissä, Rovaniemellä ja Utsjoella eri vuodenaikoina. Käyttäjä voi myös animoida infografiikan ja nähdä muutoksen elävänä esityksenä. Data tähän hain Ilmatieteen laitoksen avoimesta rajapinnasta.

Suomen sähköntuotanto -infografiikka visualisoi Suomen sähkönkulutuksen, eri energialähteiden — kuten ydinvoiman, vesivoiman, tuulivoiman, aurinkoenergian ja tuonnin — osuudet sekä niiden kuukausittaisen vaihtelun. Myös tämän infografiikan käyttäjä voi halutessaan animoida. Datan visualisointiin hain Fingridin avoimesta rajapinnasta.

Suomen metsät -kuka ne omistaa? -infografiikka näyttää interaktiivisena karttana metsien omistuksen. Lähteenä käytetty luonnonvarakeskuksen tietoja.

Yhteiskunta: Interaktiiviset infografiikat

Suomi ikääntyy 1950-2070
Toteuttamani Suomi ikääntyy -infografiikka visualisoi Suomen ikärakenteen muutosta vuosina 1950–2070. Sen avulla voi tutkia esimerkiksi huoltosuhteen kehitystä, syntyvyyttä ja suurten ikäluokkien osuutta väestöstä. Grafiikan data perustuu Tilastokeskuksen aineistoihin.

Suomen syntyvyyden romahdus
Suomen syntyvuuden romahdus -infografiikka sisältää interaktiivisen graafin, josta voi tutkia syntyvyyden muutosta ja sen takana olevia syitä. Lähteenä Tilastokeskus.

Mikä tekee interaktiivisesta infografiikasta kiinnostavan?

Onnistunut interaktiivinen infografiikka ei ole pelkkä koristeilla ladattu kaavio. Se on käyttöliittymä datalle.

Käyttäjä voi suodattaa, vertailla, avata lisätasoja ja etsiä juuri itseään kiinnostavan näkökulman. Sen sijaan että kaikki yritettäisiin kertoa yhdellä silmäyksellä, sisältö rakennetaan kerroksittain. Tässä on sen olennainen ero staattiseen infografiikkaan: staattinen infografiikka kertoo yhden valmiiksi rajatun tarinan, kun taas interaktiivinen infografiikka antaa käyttäjän liikkua tarinan sisällä ja tutkia sitä omista lähtökohdistaan.

Aktiivinen tiedon tutkiminen jää usein paremmin mieleen kuin passiivinen vastaanottaminen. Yleisön huomiota ei enää voiteta yhtä tehokkaasti pelkällä “katso tätä” -lähestymistavalla, vaan kiinnostavammaksi on tullut “tutki itse”. Käyttäjä voi tarkastella juuri häntä kiinnostavaa tietoa, vertailla omaan elämäntilanteeseensa tai taloudelliseen asemaansa liittyviä näkökulmia ja rakentaa sisällöstä itselleen henkilökohtaisesti merkityksellisen kokemuksen. Siksi tiedon personointi onkin keskeinen osa monia onnistuneita interaktiivisia visualisointeja.

Nielsen Norman Groupin mukaan dashboardit ja datanäkymät toimivat parhaiten silloin, kun ne tukevat nopeaa hahmottamista ja toimintaa, eivät silloin kun niistä tehdään visuaalisia labyrintteja. . Hyvä interaktiivinen infografiikka ei vain näytä dataa. Se ohjaa käyttäjän kohti oivallusta. Siinä toteutuu kolme asiaa:

  1. se tiivistää olennaisen nopeasti
  2. se tarjoaa syvempiä kerroksia niille, jotka haluavat tutkia lisää
  3. se aktivoi käyttäjänsä ajattelua ja sitouttaa näin syvemmin

Tekoäly tekee tuotannosta nopeampaa – mutta ei ajattele puolestasi

Tekoäly helpottaa jo nyt koodaamista, datan ryhmittelyä, rakenteen ideointia, visualisointivaihtoehtojen luonnostelua ja jopa käyttöliittymäkonseptien hahmottamista. Se nopeuttaa tuotantoa samalla tavalla kuin videotuotannossa ja kuvankäsittelyssä: se purkaa pullonkauloja.

Mutta yksi asia ei muutu. Joku joutuu edelleen päättämään, mikä datassa on kiinnostavaa. Mitä tuodaan esiin, mitä jätetään pois? Mikä on visuaalinen konsepti? Mitä korostetaan visualisoinnin keinoin, mikä jätetään taustalle?

Siinä on suurin ero keskinkertaisen ja mieleenjäävän toteutuksen välillä. Interaktiivinen infografiikka ei ole “raportti verkossa”. Se on toimitettu näkökulma. Sen pitää palvella liiketoimintaa, viestiä brändin äänellä ja ohjata käyttäjää. Siksi paras lopputulos syntyy silloin, kun data, sisältöstrategia, visuaalinen suunnittelu ja tekninen toteutus mietitään yhtenä kokonaisuutena.

Missä näemme interaktiivista infografiikkaa 2026?

Uskon, että erityisesti näillä alueilla:

1. Verkkosivujen myyntisisällöissä

Perinteinen tekstiseinä ei enää riitä, jos palvelu on monimutkainen. Interaktiivinen visualisointi voi tehdä abstraktista konkreettista, tiivistää paljon tietoa pieneen tilaan ja nostaa samalla sivulla vietettyä aikaa.

2. Raporttien ja tutkimusten julkaisuissa

Pelkkä PDF ei useinkaan enää riitä. Kun käyttäjä voi suodattaa näkymää oman toimialansa, alueensa tai kokoluokkansa mukaan, raportista tulee olennaisempi juuri hänelle.

3. B2B-markkinoinnissa

Laskurit, vertailut, skenaariot ja “katso miten tämä vaikuttaa juuri sinuun” -sisällöt ovat käytännössä interaktiivisen infografiikan lähisukulaisia. Content Marketing Institute raportoi, että interaktiivisen sisällön käyttöä aikoi kasvattaa 79 % sitä hyödyntävistä organisaatioista.

4. Brändätyssä datasisällössä

Yrityksillä on hallussaan paljon kiinnostavaa omaa dataa, mutta liian harva pakkaa sitä muotoon, joka oikeasti leviää tai jää mieleen. Tässä on selvä mahdollisuus erottua.

Ei vain visuaalisuutta, kokonaisvaltainen kokemus

Markkinointi ei enää kilpaile vain näkyvyydellä, vaan kyvyllä tehdä monimutkaisesta ymmärrettävää ja muistettavaa. Interaktiivinen infografiikka sopii tähän tavoitteeseen erinomaisesti. Sen avulla tiedosta voidaan tehdä kiinnostavampaa, havainnollisempaa ja oma-aloitteisesti tutkittavaa.

Perimmiltään kyse on muutoksesta siinä, mitä verkkosisällöltä odotetaan. Ei vain informaatiota. Ei vain näyttävyyttä. Vaan kokemusta, jossa käyttäjä löytää itse olennaisen.

Dataa on kaikkialla, mutta ilman hyvää visualisointia sen arvo jää helposti vajaaksi. Siksi yritysten kannattaa jalostaa datastaan tarina, ja interaktiivinen infografiikka on siihen yksi parhaista välineistä. Jos haluatte rakentaa datastanne infografiikan, interaktiivisen näkymän tai muun visuaalisen kokonaisuuden, joka palvelee sekä brändiä että liiketoimintaa, Sometek auttaa konseptista toteutukseen. Tutustu palveluihimme: CodeLabs, TypeLabs ja AI-Kiihdyttämö.

Virtuaalikuvaus: tekoäly muuttaa valokuvauksen ja yritysviestinnän pelikenttää

Virtuaalikuvaus yhdistää perinteisen valokuvauksen ja kehittyneet tekoälyyn perustuvat kuvankäsittelytekniikat hybridimalliksi. Se on tapa tuottaa kekseliästä ja visuaalisesti häikäisevää kuvamateriaalia jopa 10x nopeammin ja murto-osalla kustannuksista. Hybridi toimii näin: kuvataan oikea ihminen, tuote tai tila, ja rakennetaan tekoälyn avulla siitä tarkka digimalli. Sen jälkeen malli voidaan sijoittaa rajattomiin virtuaalisiin maailmoihin – fotorealistisiin miljöihin, kekseliään surrealistisiin tilanteisiin tai täysin brändille räätälöityihin ympäristöihin. Kaikki onnistuu luovasti ja nopeasti ilman raskasta kuvauslogistiikkaa, lavaste- ja valaistusbudjetteja, matkakuluja tai aikataulurajoitteita.

Yllä oleva esimerkki näyttää, miten virtuaalikuvaus toimii käytännössä. Toteutimme Vantaan tanssiopistolle joukon eläviä tilannekuvia, joissa opiston tanssinopettajat sijoitettiin dynaamisiin ympäristöihin – esimerkiksi street-dance -opettaja urbaaniin kaupunkimaisemaan, jossa liike ja energia tuntuvat luontevilta. Projekti alkoi henkilökunnan kuvaussessiolla, josta saatiin myös autenttista kuvamateriaalia opiston verkkosivuille. Tämän päälle rakennettiin opettajista tarkat digimallit, joiden avulla tilannekuvat voitiin toteuttaa virtuaalisesti. Projektista saatiin paljon kiittävää palautetta ja se saa jatkoa keväällä 2026, kun uudistamme lisää opiston kuvamaailmaa.

Perinteisellä tuotantotavalla vastaavat kuvat olisivat vaatineet moninkertaisen budjetin, useita kuvauspäiviä ja usein myös vaikeasti saatavia kuvauslupia. Virtuaalikuvauksen avulla tanssiopisto sai suuren määrän luovaa, elävää ja persoonallista kuvamateriaalia perinteisten yrityspönötyskuvien sijaan, ja pystyi viestimään toiminnastaan energisesti, innostavasti ja brändinsä näköisesti.

Virtuaalikuvaus = valokuvaus + tekoäly jälkituotannossa

Virtuaalikuvaus perustuu tekoälyä kuvien editointityökalujen viimeaikaiseen kehitykseen. Kuvaamalla tuotteet, henkilöt tai tilat eri kuvakulmista, voidaan luoda tarkka malli, jonka avulla luodaan loputtomasti uusia visualisointeja. Yksi kuvaussessio riittää, minkä jälkeen tuotteet ja henkilöt voi sijoittaa mihin tahansa tilanteisiin, mikä tukee tavoiteltua mielikuvaa:

Kun kuvausympäristö, tilanteet, valaistukset eivät enää ole logistisia ongelmia, ideoiden rajat siirtyvät mielikuvituksen tasolle. Luovuus siirtyy aivan uudelle tasolle. Katso brändikuvitus ja videotuotanto -sivuiltamme, miten hyödynnämme näitä tekniikoita yritysviestinnässä ja tarinankerronnan ytimessä.

  • imartelevaan studiovalaistukseen tai autenttiseen käyttötilanteeseen
  • urbaaniin sykkivään tapahtumaan tai rauhalliseen syysmetsään
  • surrealistisiin, todellisuuden ylittäviin tilanteisiin

Yllä esimerkkivideo todellisuuden ylittävästä lähestymistavasta. Virtuaalikuvauksen keinoin luomassamme videossa sijoitimme Sun’n juomat hauskoihin ja yllättäviin surrealistisiin ympäristöihin: Blueberry Blast surffaamassa aalloilla, Amazing Ananas pyörremyrskymäisten ananasrenkaiden ympäröimänä tai Majestic Mango villissä lennossa viidakon keskellä. Video ei siis ole valmis mainos, vaan pelkkä ”proof of concept” (pelkkä demo mahdollisista visuista alhaisella resoluutiolla, leikkaus ja kertojan ääni / tarina puuttuu) – mutta kartoitamme Nokian panimon kanssa parhaillaan yhteistyömahdollisuuksia markkinoinnissa. Tällaisten videoiden toteutus olisi tarkoittanut aikaisemmin moninkertaista budjettia, mutta onnistuu nyt nopeasti osaavissa käsissä.

Tätä kehittynyttä työnkulkua voisi kutsua älykkääksi hybridituotannoksi, jossa perinteinen kuvaus ja kehittynyt tekoäly sulautuvat yhdeksi saumattomaksi tuotantolinjaksi. Tuloksena voi olla yhtä hyvin täysin realistinen kuvasarja tuotteen käyttötilanteista kuin huomion räjäyttävä surrealistinen mainoskampanjavisualisointi.

Teknologinen murros on kiihtyy ja Sometek on sen etulinjassa. 2026 ennakoin, että yllä kuvattu ei ole enää kokeellista vaan uusi visuaalinen standardi. Työnkulun tueksi tueksi on jo vastaansanomatonta dataa: Esimerkiksi Zalando raportoi, että AI-hybridimallinnus lyhensi kampanjatuotannon 6–8 viikosta 3–4 päivään ja vähensi kustannuksia jopa 90 %.

Tekoäly tuotekuvauksessa

Virtuaalikuvaus ratkaisee brändien ikuisen haasteen: yksi tuotekuvaus, mutta 100 erilaista kampanjaympäristöä ja kohderyhmää. Vuodenajat ja sesongit vaativat sopeutumista ja erilaisissa mediaympäristöissä liikkuvat asiakkaat viestien kohdentamista. Virtuaalikuvaus helpottaa tässä olennaisesti ja tuote voidaan sijoittaa:

  • talviseen maisemaan joulukampanjaa tai aurinkoiselle rannalle kesälanseeraukseen
  • urbaaniin miljööseen nuorekkaalle yleisölle tai luksus studioon premium -mielikuvaa vahvistamaan
  • luonnon keskelle vahvistamaan vastuullisuusviestiä tai alan influensserin käsiin (edellyttäen, että luvat kunnossa) uskottavuutta rakentamaan
  • brändille rakennettuun mieleenjäävään kuvitteelliseen maailmaan. Toteutus voi olla esim. elokuvallinen, 3D, graafinen, piirrosanimaatio – mitä vain tyyliä voidaan käyttää.

Kaikki tämä toteutetaan ilman lisäkuvauksia, studiovuokria tai kuljetuksia. Näin tuotteesta voidaan tuottaa kymmeniä tai satoja skenaariovariaatioita ilman, että kampanjan laajuus nostaa kustannuksia.

B2B puolella puolestaan raskaat, isot, vaikeasti kuvattavat tuotteet voidaan virtuaalistaa ja tuoda näyttäviin, elokuvallisiin käyttöympäristöihin. Tästä esimerkkinä alla insinööritoimisto Hefmecille toteuttamamme Optibeam -tuotevideo. Hefmec innostui uusista mahdollisuuksista, ja lisää videoita on tekeillä.

Virtuaalikuvaus ja palvelut / ihmiset

Kasvava trendi on mallien ja henkilökunnan digitalisointi. Siinä luodaan tarkka malli henkilöstä, jonka voi:

  • pukea uusiin asukokonaisuuksiin (vaatteet ja muoti)
  • siirtää eri tilanteisiin (tuote-esittelyt, palvelutilanteet)
  • käyttää yrityksen sisäisessä viestinnässä (esim. koulutus, avatarit)

Uusia kuvaussessioita ei tarvitse järjestää, kuvia valaista, aikatauluja sopia. Tämä on erityisen hyödyllistä organisaatioille, joissa osaajilla ei ole aikaa kuvauksiin: virtuaalihenkilö on aina käytettävissä. Yksi esimerkki tästä on kirjoituksen alussa esittelemäni asiakascase Vantaan tanssiopisto. Alan yleinen ongelma on, että tanssoppilaiden kuvauslupia on hyvin hankala saada. Virtuaalikuvauksen keinoin saatiin luotua hyvin lähellä todellisuutta olevia tilannekuvia ja markkinointikuvastoa. Jos aiemmin jouduttiin tukeutumaan pitkälti kuvapankkikuvitukseen, niin nyt saadaan korkealaatuista asiakasräätälöityä brändikuvaa oikeanlaisista ympäristöistä ja oikeilla henkilöillä.

Tekoälyä kritisoidaan toisinaan siitä, ettei sen tuottama kuva ole “aitoa”. Olennaista tässä on ymmärtää, että lopputulos nykytekniikoilla voi olla huomattavasti autenttisempaa ja brändinmukaisempaa kuin aiempien vuosien geneerisiin kuvapankkikuvastoihin tukeutuneet ratkaisut. Virtuaalikuvaus on kuin tilanne, jossa asiakas saa käyttöönsä joustavan virtuaalisen elokuvatuotannon: valaisijat, lavastajat ja jälkituotannon.

Eettisesti olennaista on luonnollisesti se, ettei katsojaa pyritä johtamaan harhaan. Kuvista saadaan niin aidon näköisiä, ettei niitä erota todellisuudesta, ja tämän vuoksi on aina toimittava eettisesti kestävästi, asioita vääristelemättä. Mutta aivan kuten yleisö haluaa mainoksessa nähdä uusimman iPhonen näyttävästi kuvattuna ja erikoistehosteilla maustetuissa urbaaneissa tilanteissa – tai valitsee mieluummin antiikin Roomaan sijoittuvan spektaakkelielokuvan kuin täysin arkirealistisen vaihtoehdon – myös yritysviestinnältä odotetaan useimmiten visuaalista näyttävyyttä, tarinallisuutta ja elokuvallista otetta. Normaalissakin valokuvaussessiossa ihmiset ehostavat ulkonäköään, heidät valaistaan, kuvakulmat hiotaan imarteleviksi ja Photoshopissa viimeistellään yksityiskohdat. Silloin kun rakennetaan todellisuutta virtuaalisin keinoin, voi nähdäkseni ainakin näitä ”perinteisiä” keinoja käyttää ongelmitta. Virtuaalikuvaus tarjoaa siihen uuden, tehokkaan keinon.

Tilat ja kiinteistöt mallinnettuna: uudet mahdollisuudet

Virtuaalikuvauksen vahvimpia sovelluksia on tilojen mallintaminen, mikä onnistuu erittäin uskottavasti. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi seuraavilla toimialoilla:

  • hotellit ja elämyskohteet
  • asuntomyynti, kiinteistömyynti, rakennuttajat
  • ravintolat, kahvilat, baarit
  • tapahtumatilat, kokoustilat, tapahtumat
  • tuotantotilat, tehtaat

Yllä esimerkki asiakkaallemme, boutique Hotel Castell de la Solanalle tuottamamme esittelyvideo, jossa osa hotellin tiloista on virtuaalimallinnettu tekoälyn avulla. Tähän päädyttiin kustannussyistä: uusi kuvausmatka olisi tullut paljon kalliimmaksi kuin remontoitujen ja uudelleen sisustettujen tilojen mallinnus. Katsojan on käytännössä mahdoton erottaa, mitkä osuudet on virtuaalisesti mallinnettu, ja mikä oikeasti kuvattua.

Kun tila on mallinnettu, sinne voidaan sijoittaa esimerkiksi:

  • ihmisiä, asiakkaita tai työntekijöitä
  • tuotteita (esim. design -huonekalut, herkullinen ruoka, lifestyle varusteet)
  • yrityksen brändielementtejä, kuvaston tunnistettavuutta edesauttavia elementtejä

Perinteinen tuotanto taistelee aina kuvausajankohdan ja sään kanssa. Virtuaalikuvauksessa vapaudutaan vuodenajan ja epäoptimaalisten valaistusolosuhteiden rajoitteista:

  • usein tavoiteltu auringonnousun valo (golden hour) voidaan toistaa
  • dramaattinen myrsky tai kevyt lumisade voidaan tuoda tunnelmaa luomaan
  • urbaani neonvalo tai film noir -estetiikka onnistuu milloin vain

Yllä esimerkki jännittävästä dronekuvauskeikasta marraskuisessa Helsingissä. Pariskunta vihittiin nosturissa 80 metrin korkeudessa ja he halusivat hetken ikuistetuksi dronekuvauksen avulla. Sääolosuhteet eivät kuvauspäivänä olleet optimaaliset, vaan taivas oli sankkojen pilvien peitossa. Hääpari oli tyytyväinen kuviin, mutta koska nykyään ei ole ongelma vaihtaa säätä, tein heille bonuksena muutaman vaihtoehtoisen kuvan, joissa sääolosuhteet muutettu dramaattisempaan auringonlaskuun. Esimerkin vuoksi ero kuvien välillä on tässä tarkoituksella suuri, mutta yhtä hyvin voidaan hakea hienovaraisempaa, enemmän kuvaushetkeä muistuttavaa olosuhdetta, joka on kuitenkin visuaalisesti näyttävämpi.

Brändin oma “visuaalinen universumi”

Ennustan, että tulevaisuudessa yhä useampi brändi rakentaa visuaalisen maailman, jossa toistuvat väripaletti, valaistus, tietyt tarinalliset elementit ja harkitut ympäristöt. Virtuaalikuvaus on tämän tuotannon ydinteknologia. Joistakin tämä voi nyt tuntua uudelta ja oudolta, mutta muutaman vuoden aikana virtuaalikuvauksesta tulee uusi normaali, aivan kuten Photoshopin käyttö on nykyisin itsestäänselvyys kuvankäsittelyssä. Yritykset, jotka ovat ensimmäisinä liikkeellä, saavat tilanteessa isoimman etumatkan ja hyödyn. Epäilijät ja myöhäiset omaksujat jäävät kauas taakse, sillä he uskaltautuvat kokeilemaan vasta siinä vaiheessa, kun markkina on jo täynnä virtuaalikuvausen keinoin tuotettua sisältöä.

Kuvatuotannon nopeutuminen avaa myös muita mahdollisuuksia. Kun visuaalisia variaatioita voidaan luoda samalla budjetilla entistä enemmän, voidaan mainonnassa helposti A/B-testata kuvia ja tyylejä eri kohderyhmille. Tällöin kampanjoiden optimointi perustuu dataan eikä mutu-uskoon ja löydetään kohderyhmiä parhaiten puhuttelevat sisällöt.

Virtuaalikuvaus – miten aloitan?

Sometek on etulinjassa ottamassa haltuun uudet AI-työkalut ja -työnkulut. Meillä perinteinen valokuvauksen ja videotuotannon osaaminen yhdistyy tekoälytyökalujen ja työnkulkujen syväymmärrykseen. Prosessi voi edetä esimerkiksi näin:

  1. Luova konsepti & suunnittelu
  2. Valokuvaus –sessio (tuote / tila / henkilö)
  3. Tarkan digitaalisen mallin rakentaminen
  4. Virtuaalisten kuvausympäristöjen ja tilanteiden suunnittelu
  5. Brändin mukainen värimaailma ja valaistus
  6. Valmiit kuvat & videot kampanjoihin, verkkosivuille ja someen

Toteutamme virtuaalikuvauksen suunnittelusta itse kuvaukseen ja kuvamateriaalin jälkikäsittelyyn niin, että lopputulos ajaa tavoitteesi ja budjetti sopii yrityksellesi. Jos haluat nähdä, millainen voisi olla teidän brändinne virtuaalinen universumi, kysy lisää ja aloitetaan vaikkapa pienellä pilotoivalla konseptilla. Tutustu palveluihimme: AI-virtuaalikuvaus, brändikuvitus, videotuotanto ja uusi AI-Kiihdyttämö.

Helsinki Aerials – näe kaupunki uusin silmin dronella kuvattuna

Helsinki Aerials on tuore kanava (Youtube, Instagram, Facebook), joka näyttää Helsingistä uusia puolia ilmasta käsin. Näe kotikaupunkisi uusin silmin dronella kuvattuna, niin videoina kuin kuvina. Katso viimeisin video, ”Viikki – University, Fields & Forests”:

En ole ainoa, joka Helsinkiä on kuvannut ilmasta, mutta tavoitteeni on ylittää aiempi verkkosisältö seuraavin keinoin:

  • laadukkaat ilmaiset 4K dronevideot ja -valokuvat Helsingistä
  • kiinnostavia, vähän kuvattuja puolia kaupungista – ei vain turistinähtävyyksiä
  • pieniä tarinoita ja tietoa Helsingin eri kaupunginosista – ei vain nättiä kuvaa
  • syvyyttä ja laajuutta aiheeseen – sitoudun projektiin vähintään vuodeksi

Huomaa kuitenkin, että Helsinki Aerials -sisältöjä et voi käyttää ilman lupaa, tekijänoikeudet pysyvät minulla. Nyt myös ilmakuvauspalvelut Helsingin alueella ja tarvittaessa koko Suomeen – ota yhteyttä!

Aiemmat Helsinki Aerials videot

Itä-Pasila – Traffic Node & Street Art Dsitrict No. 1 (7.12.2022):

Vanhankaupunginlahti – Oasis in the Heart of the City (22.11.2022):

Kalasatama – The New Face of Helsinki (11.9.2022):

Ensimmäinen video 25.10.2022 Arabianrannasta:

Haaste: lähiympäristö uusin silmin

Haastan itseni löytämään kauneutta arkisesta ympäristöstä läheltä. Asun Arabianrannassa lähellä merta ja joka päivä on tullut tavaksi katsoa, miltä aamu näyttää Vanhankaupunginlahdella. Näin syksyisin lahdella on välillä vaikuttavia usvia.

Korona-aika sai ihmiset koluamaan lähiympäristöään ja uusi ilmakuvaushaasteeni jatkaa tätä trendiä. Projektin aloitettuani olen hämmästynyt monesti, mitä kiinnostavaa kotikaupungistani oikein löytyykään, kun sen nurkkia alkaa koluta tarkemmin. Kauneutta löytää ihan lähitienoilta, kun sitä etsii tietoisesti.

Ilmakuvaus dronella: uudet näkökulmat

Ilmasta kuvattuna tutut paikat saavat uusia ulottuvuuksia. Yksi arkisesta poikkeava kuvakulma on 180 asteen kuvat suoraan alaspäin. Tavallinen arkiympäristö kuten rakennusten katot saattavat olla yllättävän kiinnostavia visuaalisesti. En esimerkiksi ennen drone-kuvausta tiennyt, miten kiinnostava Arabia 135:n tehdasrakennus on ylhäältä käsin.

Arabia 135 tehdasrakennus ilmasta kuvattuna.

Vanhankaupunginlahdella olen kuvannut myös paljon. Kosteikot siellä näyttävät dronella 180 asteen kulmassa kuvattuna kuin maalauksilta. Lahti ylipäätään on hyvin eri näköinen ilmasta kuin maatasosta koettuna – kaislikko kun estää näkyvyyden monessa paikoin. Video Vanhankaupunginlahdelta on tulossa myöhemmin syksyllä.

Vanhankaupunginlahden kosteikot ovat maalauksellisia ilmasta käsin.

Helsinki on suureksi osaksi tasamaata eikä näköalapaikkoja ole suuremmalti. Näkymä muuttuu olennaisesti, kun pääsee rakennusten tai puiden yläpuolelle. Viikissä (video tulossa) tulee liikuttua paljon ja sieltä näkymä aukeaa Vanhankaupunginlahdelle hyvin erilaisena ilmasta käsin. Jo 20 metrin korkeudesta maisema avautuu metsän taa kaupunkiin.

Näkymä Viikistä kaupunkiin. Kuvattu dronella noin 20m korkeudesta.

Ylläolevasta kuvasta huomaa, miten pitkälle Kalasatamaan nousseet tornitalot näkyvät ja dominoivat Helsingin siluettia. Komeimmat ne ovat toki läheltä, varsinkin Isoisän sillan suunnasta kuvattuna. Urbaani Kalasataman alue on uutta Helsinkiä, josta itsellä tulee mieleen Eurooppalaiset suurkaupungit, kuten vaikkapa Berliini. Video Kalasatamasta on tulossa seuraavaksi kanavalle.

Isoisän silta Kalasatamassa on yksi kuvauksellisimpia kohteita Helsingissä.

Vuodenaika on myös tärkeä tekijä projektissa. Aloitin kuvaamisen elokuussa ja paljon on tullut kuvattua ruskan aikana. Ajatus on kuvata kuitenkin myös keskellä pimeintä marraskuuta ja yrittää löytää tällöin kauneutta kaupungista. Silloinhan se Slush:kin päätettiin rohkeasti järjestää – vieraat vaan Helsinkiin kun taivaalta tulee räntää, luonto on kuihtunut eikä aurinkoa juuri näy.

Vähemmän kuvatut kaupunginosat

Aloitan videosarjan tarkoituksella paikoista, jotka eivät ole ilmeisimpiä turistikohteita. Arabianranta sopi aloitukseen paitsi siksi, että asun täällä ja tunnen seudun, myös historiallisista syistä. Vaikka rannan nykyinen rakennuskanta on 2000-luvulta, ollaan kaupungin syntysijoilla. Aivan viereen Vantaanjoen suuhun Helsinki aikoinaan vuonna 1550 perustettiin. Omasta elämästäni miltei koko aikuisikä – 20 vuotta – on tullut asuttua alueella. Opiskelin Aalto Yliopistossa, juhlin häitäni Lammassaaressa ja nyt lapseni seikkailevat alueen yhteispihoilla. Rakkaita kotikulmia siis.

Tarkoitus on laajentaa katse täältä käsin vähitellen koko kaupunkiin, myös vähemmän kuvatuille alueille. Mitä on Itä-Pasilan tai Merihaan kauneus? Yritän etsiä jokaiseen kaupunginosaan kiinnostavan näkökulman. Vinkkaa minulle, jos olet paikallinen ja tiedät hyviä vähemmän kuvattuja kohteita! Helsingistä on vielä verrattain vähän ilmakuvaa, etenkin lähiöistä ja kauempaa nähtävyyksistä.

Itä-Pasila on tärkeimpiä katutaidealueita Helsingissä. Kuvassa kaupungin suurin muraali – 34 metriä.

Haasteeni on löytää Helsingin kätketyt helmet. Helpompaahan olisi saada eeppistä kuvaa ikonisista kuvauskohteista, kuten Islannista (alla tekemäni dronevideo) tai Madeiralta. Kun niistä laittaa hakusanoja Instagramiin, se räjähtää loputtomaan visuaaliseen ilotulitukseen. Sitä vastoin Helsingissä uinuu paljon kauneutta, josta moni ei tiedä. Siitä yritän ottaa selvää. Vaikka viime vuosina Helsingille on tullut tunnustusta matkailukohteena, sillä saralla meillä on vielä paljon kasvun varaa. Yksi kulma Helsinkiin on uniikki luonnon ja kaupunkiympäristön limittyminen, jota on tarkoitus tutkiskella useammassakin videossa.

Tarinoita Helsingistä

Helsinki Aerials eroaa tyypillisistä drone-videoista. Jokaisessa videossa tulee olemaan näkökulma ja tietoa kaupunginosasta, mistä muodostuu pieni tarina. Videot eivät siis ole vain sarja nättejä videoklippejä eri puolilta kaupunkia. Musiikki on myös tärkeässä roolissa. Pyrin saamaan jokaiseen videoon originaalimusiikin (Orhestra Impossible) enkä käytä kirjastomusiikkia, kuten yleensä on tapana.

Aion haastaa itseni ainakin vuodeksi projektiin ja saada kymmeniä videoita aikaiseksi. Kanavalle on tulossa vähintään yksi video kuukaudessa, Instagram-kuvia useammin. Seuraa #Helsinkiaerials ja näe kanssani Helsinki uusin silmin!

Helsinki Aerials @ Youtube
Helsinki Aerials @ Instagram
Helsinki Aerials @ Facebook