Sometek on käyttänyt tekoälyä jo vuosia luovan työn tukena, mutta vuosi 2023 oli käänteentekevä. Tekoäly on nyt osa miltei kaikkia asiakasprojektejamme ja edelläkävijyys uusien AI-työkalujen soveltamisessa tärkeä kilpailutekijämme.
Itselleni on ollut jo pitkän aikaa selvää, että luova ala tulee mullistumaan uuden tekoälyteknologian myötä. Käytännössä älykkäämmät työkalut tarkoittavat asiakkaalle lupausta korkeammasta laadusta nopeammalla aikataululla ja pienemmällä budjetilla. Esimerkiksi videotuotanto on parhaillaan murroksessa uusien AI-työkalujen kehityksen myötä ja projektit, joihin aiemmin tarvittiin monialaisia erikoisosaajien tiimejä, ovat vähitellen yksittäisen luovan ammattilaisen toteutettavissa. Jo nyt Sometek tarjoaa laaja-alaisesti kaikkea visuaalista viestintää yritysilmeistä ja drone-kuvaukseen, mutta jatkossa paletti tulee entisestään laajenemaan (yritysvideot, 3D, viestintä). Yhtenä esimerkkinä juurikin yllämainittu videotuotanto, josta esimakua tänä syksynä Ars Fennicalle toteuttamissani markkinointivideoissa.
Tekoäly (AI) – renki vai isäntä?
On tärkeä ymmärtää, että lähivuosina tekoäly tulee olemaan luovaa työtä ”augmentoiva” väline – toisin sanoen se parantaa työn laatua ja tuottavuutta, mutta ei korvaa subjektia, joka ohjaa prosessia. Stability AI:n (Stable Diffusion) perustaja Emad Mostaque muotoilee tämän yksinkertaisesti videohaastattelussa alla: ”tulevaisuudessa tekoäly ei korvaa ihmisiä, vaan tekoälyä käyttävät ihmiset korvaavat ne, jotka eivät sitä käytä”. Tekoäly ei siis ole se helppo taikanappi, joka toteuttaa itsestään kaikki toiveesi sillä aikaa kun keität kahvit. Seuraava kysymys onkin, oletko tekoälyn renki vai isäntä?
Esimerkiksi työstäessäni tekstiä ChatGPT:llä en käytä tekoälyä yleensä koko tekstin generointiin, koska lopputulos on usein heikko. Sen sijaan hyödynnän sitä pienempiin tehtäviin, kuten tekstin osien hiomiseen, raakatekstin luomiseen tai jalostamiseen, sisällön tiivistämiseen, ideointiin ja kielellisten vaihtoehtojen kartoitukseen, oikeinkirjoituksen tarkistukseen ym. Koulutan tekoälyä aiheeseen liittyvällä sisällöllä ja luon siitä tarpeisiini sopivia assistentteja. Olennaista vastausten laadun kannalta on se, minkä kontekstin tekoälylle antaa. Muita taktiikoita on mm. määritellä rooli tekoälylle, kertoa missä formaatissa vastauksen haluaa ja antaa sille mallivastauksia. Mitä vähemmän tekoälyn pitää arvailla mitä haet, sitä paremmin se osuu oikeaan. Kaikissa näissä tilanteissa ammattilainen (=isäntä) käyttää työkalua ajattelunsa apuna määrittelemiinsä tehtäviin, eikä ulkoista ajatteluaan kielimallille (=renki). Tätä voi jossain määrin verrata siihen, miten olemme käyttäneet Googlea tähän asti ja tukeutuneet löytämäämme tietoon ajattelussamme.
Osaamattomissa käsissä tekoäly muuttuu ”puppu-generaattoriksi”, jonka oletusarvoisesti suoltama geneerinen teksti ja hallusinaatiot kopioidaan kritiikittä. Ei ole vaikea ennustaa, että internet tulee lähivuosina räjähtämään heikkolaatuisesta AI-sisällöstä, jota tuotetaan nopeasti promptaamalla vailla omaa ajattelua – mikä on tietenkin tekoälyn käytön irvikuva. Jos sen sijaan kehittää kykyään käyttää tekoälyä oman ajattelunsa jatkeena, voi hiljalleen huomata, miksi moni väittää tekoälyä voimakkaimmaksi ihmiskunnan keksinnöksi kautta aikojen. Itse ajattelen, että kyse on tavasta monistaa ihmisen älykkyyttä ja päästä helposti keskustelemalla käsiksi valtavaan ihmiskunnan luomaan tietomassaan.
Tekoäly ja kuvittaminen
Kuvittaminen ja kuvakonseptit ovat Sometekin ydinosaamista. Kuvien generoimisesta onkin ehtinyt kertyä yli 100 000 (!) luodun kuvan kokemus. Näiden pohjalta ”jatkojalostamaani” (olennainen työvaihe, josta lisää myöhemmin) kuvitusta olen käyttänyt sekä taideprojekteissa että asiakastöissä. Kuvia luodessa olen ehtinyt kääntää monta kiveä: analysoida työkalujen vahvuudet ja heikkoudet, löytää tehokkaita työnkuluja, jopa ”hakkeroida” algoritmeista ei-tavanomaisia puolia. Eri tyylilajeja, visuaalisia keinoja ja algoritmien toimintalogiikkaa on tullut tutkittua perusteellisesti. Syvällinen kokemus on olennaista, jos työkaluja haluaa hallita.
Vaikka yksittäisen näyttävän kuvan luonti tekoälyllä on teknisesti helppoa, on edelleen haastavaa luoda kokonainen brändin kuvituslinja, joka tukee johdonmukaisesti yrityksen viestintää, on tunnistettava ja mieleenpainuva. Generatiivisen tekoälyn ongelma kuvituksessa on tietty sattumanvaraisuus, ja sen ohjaaminen haluttuun suuntaan vaatii monenlaisia kikkoja. Juuri tällaisia ongelmia olen pyrkinyt ratkaisemaan, sillä tunnistettava kuvituslinja on onnistuneen brändiviestinnän kulmakivi.
Kuvitus vaatii edelleen myös paljon käsityötä ja kuvien raakamateriaalin jalostamista. Generoitujen kuvien yksityiskohdat eivät tyypillisesti ole täsmälleen sitä mitä haetaan, ja vaativat muokkauksia. Onkin tavallista, että kuvan luomista ohjataan piirretyillä kuvareferensseillä ja tuloksia muokataan edelleen sekä generatiivisilla että perinteisillä työkaluilla. Klassiset kuvankäsittelytaidot, kuten Photoshopin käyttö, ovat siten edelleen tärkeässä roolissa. Ja onhan niitä kuvia muokattu rajusti ennen tekoälyäkin, nyt vain tehokkaampien työkalujen ansiosta tuntien monimutkainen kuvanmuokkausprojekti voi muuttua viiden minuutin hommaksi.
Kaikkein olennaisimpana pidän kuitenkin näkemystä, joka syntyy siitä, että tekee vuosikausia kuvallista viestintää päivittäin. Brändikuvitus tarvitsee selkeän suunnan ja yrityksen liiketoimintaa tukevat perustellut ratkaisut. Muuten viestinnästä tulee sillisalaattia – yksittäisiä sohaisuja, jotka hukkuvat satojen tuhansien kuvien visuaaliseen saastemereen. Kuvan arvo sen sijaan moninkertaistuu, kun se saadaan kertomaan suurempaa tarinaa. Silloin puhutaan pohditusta kuvakonseptista, asiakaskohtaisesti räätälöidystä kuvapankista ja erottuvasta tyylistä. Ammattilaisena pyrin aina ajattelemaan pidemmälle ja valjastamaan visuaalisuuden viestinnän välineeksi, jolla asiakkaiden huomio ansaitaan ja jolla heihin vaikutetaan.
Ylipäätään kuvittajalta vaaditaan nyt korkeamman tason ajattelua kuin ennen. Enää ei ole kyse kuvitustekniikoista, kuten kolmiulotteisuutta korostavan varjostuksen tekemisestä. Tärkeämpää on pohtia, millaisilla kuvitusteemoilla ja tyyleillä viestitään ja rakennetaan brändin kiinnostavuutta. Millä keinoin saadaan toteutettua se visuaalisuus, jolla ansaitaan ihmisten huomio ja erotutaan kasvavassa kilpailussa? Jos tahdot tietää enemmän, tutustu premium brändikuvituspalvelumme.
Tekoäly ja verkkosuunnittelu
Verkkosivut ovat monimutkainen ja pitkälle asiakasräätälöity tuote, enkä usko että vähään aikaan saamme tyydyttäviä AI-ratkaisuja koko suunnitteluprosessiin. Yksittäisten verkkosivujen osioiden taittoa nopeuttavia AI-työkaluja on jo itsellä testauksessa, mutta kokonaisuutta hallitsee vahvasti suunnittelija.
Täysin toinen asia on verkkosivujen sisältö, jonka kirjoittamisessa tekoäly voi olla tärkeässä roolissa. Verkkosivuista suuri osa on tekstiä ja sisällön tuottamisessa ChatGPT:n kaltaiset kielimallit voivat auttaa monin tavoin. Ilmeisimpiä käyttökohteita ovat oikeinkirjoituksen tarkistaminen ja kielikäännösten tekeminen. Mutta yhtä lailla sitä voi käyttää sisällön jäsentelyyn sivurakenteeksi, sisältöideoiden tuottamiseen (esim. blogitekstit), tekstin tiivistämiseen ja jalostamiseen, äänensävyn muokkaamiseen ja moneen muuhun tehtävään.
Sometek on jo vuosia sparrannut asiakkaitaan sisällöntuotannossa ja auttanut muokkaamaan tekstit verkossa toimivaksi viestinnäksi. Tämä on pitänyt sisällään mm. otsikointia ja viestien kärkien määrittelyä, sisällön palastelua helppolukuiseksi, helppokäyttöisen sisältörakenteen luomista, hakukonenäkyvyyden ja sosiaalisen median huomioimista. Jatkossa voimme tarjota vielä kokonaisvaltaisempaa viestinnän tukea käsittäen mm. äänensävyn, sisältöstrategian sekä keskeisten markkinointitekstien luomisen.
Sometek suunnittelee myös asiakkailleen räätälöityjä chatbotteja (kysy!), jotka vastaavat asiakkaiden kysymyksiin ChatGPT:tä vastaavalla älykkyydellä. Botteja voidaan kouluttaa verkkosivujen sisällöillä ja muulla yrityksen omilla sisällöillä, jolloin ne pystyvät vastaamaan parhaiten juuri yrityksen kannalta olennaisiin asiakastarpeisiin.
Tekoäly ja graafinen suunnittelu
Yksittäisiin graafisen suunnittelun tehtäviin on alkanut ilmestyä hyödyllisiä AI-työkaluja (esim. vektorigrafiikan ja ikonien generointi Illustrator 2024:ssä), joilla voi nopeuttaa monia työvaiheita. En ole kuitenkaan vielä nähnyt tekoälyä, joka ratkaisisi tyydyttävästi koko brändinrakennuksen projektin. Kuten verkkosivut, myös yritysilme on hienovarainen, monesta elementistä (logo, värit, typografia, kuvamaailma) koostuva visuaalisesti johdonmukainen kokonaisuus. Tällaisten laajojen tehtäväkokonaisuuksien automatisointi on niin haastavaa, että uskon graafisille suunnittelijoille olevan tarvetta vielä pitkään.
Muutoksen nopeus yllätti kaikki
On häkellyttävää, miten nopeasti tekoäly on edistynyt viimeisen vuoden aikana. Merkit olivat ilmassa jo keväällä, mutta moni heräsi muutokseen syksyllä 2023 Adoben, Googlen, Microsoftin ja Metan kaltaisten jättien vyöryttäessä uusia AI-palveluitaan vuoron perään. Yksi virstan pylväs olivat Open AI:n marraskuussa lanseeraamat custom GPT:t, jotka voi ohjeistaa ja kouluttaa tiettyyn spesifiin tehtävään, olipa kyseessä luova kirjoittaminen, kokkaus tai bisnesstrategia.
Vähän tämän jälkeen saatiin nähdä Open AI:n toimitusjohtaja Sam Altmanin erotus- ja uudelleenpalkkausdraama, jonka jälkitiimellyksissä nousi spekulaatioita siitä, miten pitkällä AGI -kehityksessä Open AI:ssa mahdollisesti jo ollaan (Q*). Teslan toimitusjohtaja Elon Musk oli jo huolissaan, onko ihmiskuntaa uhkaava tekoälyn aste kehitteillä. Kun vielä vuosi sitten arveltiin, että ihmisen älykkyyttä vastaava tekoäly (AGI) olisi jossain 20 vuoden päässä, yhtäkkiä alan johtavat firmat ovat kilvan alkaneet puhumaan 3 vuoden aikajänteestä. Hurjaa kyytiä kerrassaan.
Suurin osa ihmisistä ei vaikuta näitä uutisia seuraavan eivätkä ne löydä tietä suomalaiseen valtamediaan. Tuskinpa itsekään niistä tietäisin, ellen olisi viimeisen vuoden aikana tehnyt tekoälyosaamisesta prioriteettia: seuraan aktiivisesti tekoälyn kehitystä, kokeilen uusia AI-työkaluja ja integroin niitä asiakasprojekteihin. Uusia AI-teknologioita julkistetetaan useita joka viikko, ja niiden seuraaminen käy jo päivätyöstä. Ymmärrän tämän valossa ihmisiä, joilla ei ole työkiireiltään aikaa seurata kehitystä.
Moni tuntuu ajattelevan, että tekoäly on vain uusi ”teknologinen kikkare”, joka häviää, kun ”hype laantuu”. Enemmän ei voisi olla väärässä. Kannattaa kuunnella ajatuksella vaikkapa tämä tekoälypioneeri Mustafa Suleymanin ja historioitsija Yuval Noah Hararin keskustelu, joka tarjoaa näkemystä mm. siihen, miten tekoälyn kehitys muovaa työmarkkinoita ja tuotekehitystä, miten se ravistelee demokratiaa, mediaa ja yhteiskunnan perusrakenteita, millaista säätelyä ja lainsäädäntöä tarvitaan jne. Googlen Deepmind -tekoälyäkin aiemmin johtaneen Mustafa Suleymanin kirja ”The Coming Wave” on muuten yksi ymmärrettävimmistä keskustelunavauksista aiheeseen.
Suomalaisen valtamedian vähäinen tekoälylle uhraama palstatila ei sen sijaan auta rakentamaan kansalaisten ymmärrystä. On erikoista, että tämä koko yhteiskunnan läpäisevä mullistus, jota monet asiantuntijat pitävät jopa merkittävämpänä kuin ilmastonmuutosta – ei suuremmin näy julkisessa keskustelussa, vaan se esitetään yhtenä kuriositeettina omassa teknologiakarsinassaan. Talousennusteet laaditaan kuin tekoäly ei vaikuttaisi työmarkkinoihin lainkaan, oppimiskeskustelu junnaa heikentyneissä Pisa tuloksissa, poliitikot paasaavat samoista aiheista kuin ennenkin, ja media seuraa tiiviinä draamana, kuinka monta ihmistä on ylittänyt Itä-rajan. Vaikka HS Visio hiljattain vaati Suomeen parempaa keskustelua tekoälystä, lupausta ei ole vielä päästy lunastamaan. Tieto aiheesta tulee hankkia verkosta, olen todennut.
Tekoäly muuttaa luovaa työtä
Omassa työssäni suurin muutos on tapahtunut lähestymistavassa luovaan ongelmanratkaisuun. Uusien AI-työkalujen avulla voin nopeasti kokeilla erilaisia visuaalisia konsepteja ja löytää projektin suunnan. Tekoäly ruokkii luovaa ajatteluani erityisesti ideointivaiheessa. Ja mitä tulee visuaalisuuden toteutukseen, vain mielikuvitus on rajana. Samalla itselleni on kokemuksen myötä kuitenkin vahvistunut seuraava ohjenuora: en koskaan toimita asiakkaalle mitään, joka olisi pelkästään tekoälyn tuottamaa. Ihmisen luova kädenjälki, ideointi, ja luovan prosessin johtaminen (creative direction) on äärimmäisen tärkeää – uudet työkalut eivät tätä ole muuttaneet. Tekoäly voi lisätä ihmisen luovuutta, mutta ei missään tapauksessa korvata sitä.
Parhaimmillaan tekoäly vapauttaa meidät rutiinitehtävistä antaen tilaa aidolle luovalle ajattelulle. Oma työnkuva sisältääkin yhä enemmän Art Directorin tontille osuvaa visuaalista linjaamista ja yhä vähemmän suorittavaa ”pikselintarkkaa” työtä. Suunnittelun todellinen ydin ei piile värivalinnoissa tai fonttikoossa, vaan projektin visuaalisessa maailmassa ja siinä, millaisia ajatuksia ja tunteita se herättää.
