050-5748041 | ilkka.olander (at) sometek.fi

Omaehtoisuus – aito motivaatio

Omaehtoisuus – aito motivaatio
tammikuu 14, 2012 Ilkka Olander
Sisäinen motivaatio oppimisessa ja työssä

[frame align=”center”][/frame]Sometekin toiminnan yksi lähtökohta on opiskelijan/työntekijän aidon motivaation herättäminen. Motivaatiotekijät ovat keskiössä niin koulutusteknologian kuin siihen liittyvien toimintamallien suunnittelussa. Tavoitteena on rakentaa työ- ja oppimisympäristöjä, joissa toimiminen on osallistujille mielekästä ja sitä kautta tuloksellista.

Oma tila –> aito motivaatio
Tässä artikkelissa käsittelen sisäisiä motivaatiotekijöitä ja esitän, kuinka niiden huomioon ottaminen voi johtaa parempiin tuloksiin työelämässä ja opinnoissa. Lopuksi esitän konkreettisen ratkaisun, jonka avulla sisäistä motivaatiota voidaan tukea. Kyseessä on Campus 2.0 ja Class 2.0 -ratkaisuihin sisältyvä ”Oma tila”, opiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö.

Sisäsyntyinen motivaatio

Aito motivaatio on sisäsyntyistä, ei ulkoisen voiman pakolla aikaansaamaa.
Aito motivaatio on sisäsyntyistä, ei ulkoisen voiman (instituution, opettajan, esimiehen) pakolla aikaansaamaa. Sisäisen motivaation synnyn edellytys on, että voimme vaikuttaa oman työmme sisältöön, osallistua tavoitteidemme määrittelyyn ja toimia ainakin osittain omaehtoisesti. Nykypedagogiikassa ja yritysjohtamisessa on alettu korostaa yhä enemmän motivoinnin merkitystä.

Jos emme ole motivoituneita, teemme vain välttämättömän puoliteholla. Sekä työelämässä että opiskelussa on edelleen yleistä, että tuloksia haetaan ulkoisilla keinoilla: hierarkkisella ja autoritäärisellä vallankäytöllä, suoritteiden valvonnalla ja kontrollilla sekä palkkioilla (arvosanat, palkka). En väitä, etteivätkö nämä tekijät vaikuta työn tuloksellisuuteen, mutta niiden ongelma on, että motivaatio jää ulkoiseksi. Tämä ei ole mielekkäin tapa motivoida ja johtaa useimmiten heikompiin tuloksiin kuin sisäisistä tarpeista nouseva motivointi.

Omat projektit: Google

Kun olemme aidosti motivoituneita, yllämme huippusuorituksiin. Hyvä esimerkki motivoinnin merkityksestä on Googlen työkulttuuri, jota on sittemmin jäljitelty monissa luovan alan yrityksissä.

Googlen työntekijät voivat käyttää työajastaan yhden päivän viikossa ”omiin projekteihinsa”. Yleensä nämä projektit ovat sellaisia, mihin kukin kokee henkilökohtaista intohimoa. Työntekijöiden kokemuksen mukaan omien hankkeiden parissa työskentely innostaa ja antaa virtaa tehdä töitä myös muiden ”pakollisten” töiden parissa.

Googlen palveluista 20% on syntynyt oman ajan tuloksena
Oman ajan tuloksena on syntynyt menestyspalveluja kuten Gmail, Google News ja Google Talk. Yhteensä puolet Googlen palveluista on syntynyt tämän 20% oman ajan tuloksena. Strategia on auttanut viemään Googlen huipulle: tällä hetkellä se on maailman toiseksi arvokkaimmaksi arvioitu brändi heti Applen jälkeen. Kuka vielä voi väittää, etteikö omaehtoiseen tekemiseen kannustaminen tuo työhön lisäarvoa?

Toinen keskeinen Googlen työkulttuuriin liittyvä idea on epähierarkkisuus. Kehittäjät voivat yrittää saada työtoverinsa innostumaan omalla ajallaan kehittämistään ideoista ja muodostaa ryhmän. Ryhmä voi alkaa vapaasti kehittelemään ideaa eteenpäin ja yrittää houkutella koko yrityksen sitoutumaan visioonsa. Google siis toimii suureksi osaksi alhaalta ylöspäin, eli päinvastoin kuin useimmat yritykset.

Nämä käytännöt ovat myös lisänneet olennaisesti työntekijöiden hyvinvointia ja -tyytyväisyyttä. 2011 tehdyssä tutkimuksessa 10000 tietotekniikan ammattilaista nimesi unelmien työpaikkansa, ja ensimmäisenä listalla oli Google. Mille tahansa yritystoiminnalle on elintärkeää rekrytoida alansa osaavinta työvoimaa, ja Googlen työkulttuuri näyttäisi toimivan mainiosti houkuttimena.

Jos ihmisille antaa vapautta ja mahdollisuuksia toteuttaa intohimojaan työssään, toisin sanoen panostaa sisäiseen motivointiin, he yltävät parhaimpaansa. Tällainen strategia on erityisen tärkeä ns. luovilla aloilla, mutta ei rajoitu siihen. EK:n Oivallus -raportin (2011) mukaan yritykset arvioivat muutoksen kohti luovempaa työkulttuuria tapahtuvan kaikilla aloilla. Raportissa tähdennetään, että Suomen menestyksen kannalta on tärkeää, että luovuus nousee koko työelämää ja opiskelua läpileikkaavaksi teemaksi.

Epävirallinen oppiminen ja työ

Google ja luovan alan yritykset ovat esimerkkejä sisäisen motivoinnin tärkeydestä työelämässä. Useimmiten ihmiset ovat kuitenkin tottuneet liittämään sisäisistä tarpeista nousevan motivaation eri elämänalueisiin kuin työhön ja muodolliseen opiskeluun. Vapaa-ajallaan ihmiset saattavat tehdä hyvinkin pitkäjänteisesti työtä tai opiskella asioita, joita he pitävät tärkeinä. Tätä kutsutaan epäviralliseksi oppimiseksi ja työksi.

Yksi esimerkki epävirallisesta oppimisesta/työstä on avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitys. Avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitys on viime vuosina tuottanut tuloksia (WordPress, Linux, Mozilla), jotka ovat täysin kilpailukykyisiä kaupallisten tuotteiden rinnalla tai jopa ylittävät ne. Miksi ohjelmoijat laittavat aikaansa, energiaansa ja tietämystään projekteihin, joista he eivät saa mitään rahallista palkkiota? Mikä heitä motivoi?

60% haastatelluista ohjelmoijista piti osallistumistaan avoimeen ohjelmistokehitykseen elämänsä luovimpana kokemuksena
Tutkimuksissa on todettu, että tärkein motivoiva tekijä on toiminnan luovuus. 60% haastatelluista ohjelmoijista piti osallistumistaan avoimeen ohjelmistokehitykseen elämänsä luovimpana kokemuksena. Toinen motivaatiotekijä oli vapaus. Monet kehittäjät olivat päivätöissä yrityksissä, mutta kokivat, että siellä auktoriteettien asettamat tavoitteet olivat rajoittavia ja estivät heitä käyttämästä täysin luovaa potentiaaliaan. Kolmas motivaation selittäjä oli yhteisöllisyys. Avoimen lähdekoodin yhteisöissä jokaista yhteisön jäsentä arvostetaan tasapuolisesti ja yhteistyötä korostetaan – hierarkioita ei tunnusteta. Tätä vstoin monissa organisaatioissa työntekijät eivät halua kontribuoida, koska tunnustus saavutuksista menee usein hierarkiassa ylempänä oleville.

Saman tyyppisiä toimintakulttuuria olisi perusteltua tuoda myös oppilaitoksiin ja työpaikoille. Pienetkin askelet tähän suuntaan voivat auttaa paljon. Googlen mallissa vain 20% ajasta oli ”omaa”, mutta tämä säteili koko työkulttuuriin ja johti huomattavasti parempiin tuloksiin.

OOppimisen yhteyteen sisäistä motivaatiota tukeva toimintakulttuuri on sovitettavissa ehkä helpommin, sillä opiskelu on luonteeltaan työtä vapaampaa ja sisältää vähemmän tulosvastuuta. Tähän liittyy myös viimeaikainen puhe avoimesta oppimisesta, joka tapahtuu virallisten instituutioiden ulkopuolella: esim. harrastuksissa, median ja tuttavien kautta. Nyt kun epävirallisen oppimisen arvo on alettu tunnustaa, seuraava askel olisi yrittää liittää se viralliseen tutkintoon tähtäävään opiskeluun ja rakentaa siltaa näiden kahden välille.

Ajatus luovasta, vapaasta, yhteisöllisestä ja avoimesta oppimisesta oli keskiössä, kun Campus 2.0 -oppimisympäristöä suunniteltiin. Tärkein opiskelijan sisäistä motivaatiota tukeva ratkaisu Campus 2.0:ssa on ”Oma tila”, opiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö. Käsittelen sitä seuraavaksi.

Oma tila – aito motivaatio

Campus 2.0:ssa ajatus omaehtoisesta työskentelystä konkretisoituu opiskelijan omassa tilassa. Oma tila on opiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö (Personal Learning Environment = PLE), joka toteutetaan helppokäyttöisellä blogialustalla / julkaisujärjestelmällä (WordPress). Idea on, että opiskelija hallitsee itse omaa tilaansa ja voi muovata sen yksilölliseksi omien mielenkiinnon kohteidensa ja tavoitteidensa pohjalta. Omaan tilaan liittyvä henkilökohtainen vapaus ja omistajuus tukevat sisäisen motivaation syntymistä.

itsenäinen työskentely, tutkiminen, kokeileminen, itseilmaisu ja ideoilla leikkiminen.
Omaan tilaan liittyy itsenäinen työskentely, tutkiminen, kokeileminen, itseilmaisu ja ideoilla leikkiminen. Ihannetapauksessa oma tila ei ole oppilaitoken vaatima pakollinen suorite, vaan opiskelijan omakseen kokema opintojen alue. Tähän liittyy myös ajatus avoimesta oppimisesta: omaan tilaan voi tuoda sisältöjä myös virallisen opiskelun ulkopuolelta, kunhan ne vain liittyvät jotenkin opintoihin.

Toisaalta oman tilan avulla voidaan olla luovassa vuorovaikutuksessa muiden kurssin osallistujien kanssa. Yhteisöllisyys, jakaminen ja työskentely yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi voivat olla tärkeitä motivaatiotekijöitä. Lisäksi oman tilan avulla voidaan esittää ulospäin omaa osaamista (eportfolio), mikä voi olla monille tärkeä eteenpäin ajava voima: me kaikki kaipaamme yhteisön arvostusta.

Portfoliotyöskentely ohjaa myös yrittäjämäiseen ajatteluun ja käy yrittäjyyskasvatuksesta. Yrittäjyyttä pohjoismaisissa kouluissa tutkinut norjalainen tutkimusryhmä päätyi esittämään, että yrittämistä ei tulisi ymmärtää kapeasti yksittäisiksi kursseiksi, vaan laajasti yritteliään mielenlaadun tukemiseksi. Suurimmalla osalla yrittäjistä ei olekkaan yrittämiseen liittyvää koulutusta – kyse on enemmän asenteesta.

Olen itse saanut hyviä kokemuksia opiskelijoiden motivoinnista oman tilan avulla sosiaalisen median pilottihankkeissa. Lähtökohtani on tällöin ollut yrittää saada opiskelijat löytämään ”oma juttunsa” itsenäisten projektitöiden kautta. Yritän muotoilla tehtävät avoimiksi niin, että ne antavat henkilökohtaista vapautta, mutta toisaalta niin, että ne ohjaavat opiskelua opetussuunnitelman asettamiin raameihin. Yhtenä onnistumisen mittarina pidän sitä, että monet opiskelijat ovat innostuneet rakentamaan omaa tilaansa vapaa-ajallaan, virallisen opetuksen ulkopuolella. Tästä voidaan heti päätellä, että kyse on aidosta motivaatiosta.

Ihmiset tarvitsevat agendan, eli unelman tai intohimon
Parhaimmillaan opiskelu voi olla kutsumus, jolloin sitä tehdään sisäisen tarpeen vuoksi, ei instituutiota, opettajaa tai seuraavaa tenttiä varten. EK:n Oivallus -raportissa (2011) Aalto-yliopiston tutkija Anssi Tuulenmäki painottaa, että ihmiset tarvitsevat agendan, eli unelman tai intohimon, sillä ”unelmat pyörittävät maailmaa”. Koulutuksessa tulisi hänen mukaansa kannustaa oppilaita tunnistamaan ja toteuttamaan unelmiaan. Ihminen, jolla on unelma, on myös motivoitunut oppimaan, penkomaan lisää ja lisää tietoja oman agendan ympäriltä. Oma tila voi olla väline oman unelman tunnistamiseen ja työhön sen toteuttamiseksi sekä muiden näkyville saattamiseksi.

Ei kommentteja

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*