050-5748041 | ilkka.olander (at) sometek.fi

Miksi Moodle on vanhanaikainen? Oppimisalustoista (LMS) kohti henkilökohtaisia oppimisympäristöjä (PLE).

Miksi Moodle on vanhanaikainen? Oppimisalustoista (LMS) kohti henkilökohtaisia oppimisympäristöjä (PLE).
tammikuu 15, 2012 Ilkka Olander
Moodle vs. sosiaalisen median oppimisympäristöt

”Moodle oli “moderni” oppimisympäristö vuosituhannen vaihteessa. Nyt se on yhtä moderni kuin vuoden 2000 kännykkä.” – Sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä 

Oppimisalustoja (Learning management system = LMS) kuten Moodle alettiin kehittää 1990-luvulla, ja niiden taustalla oleva käyttöfilosofia on jäänne tältä ajalta. Digitaaliset järjestelmät nähtiin tuolloin kätevänä paikkana varastoida dokumentteja, eikä vuorovaikutteisia web 2.0 -välineitä juuri ollut.

Vuo­ro­vai­ku­tus on LMS -jär­jes­tel­missä kan­keaa
Useimmiten oppimisalustoja käytetään oppimateriaalien ja dokumenttien säilömiseen, kursseille ilmoittautumisesen, tehtävien antamiseen ja palautukseen, arvosanojen jakamiseen ja opetuksen hallinnollisiin tehtäviin. Vuorovaikutus on järjestelmissä kankeaa ja pelkistyy opettajan ja oppilaan väliseksi kommunikoinniksi. Tämä ohjaa kohti perinteistä opettajakeskeistä ja yksilösuoritusta korostavaa oppimista.

Yl­hääl­tä­päin sa­neltu jär­jes­telmä ei tue käyt­tä­jien yk­si­löl­li­syyttä
Keskeinen ongelma Mooden kaltaisissa oppimisalustoissa on, että ne ovat instituution ylhäältä säätelemiä suljettuja järjestelmiä. Ne eivät tarjoa opiskelijoille (tai opettajille) omaa yksilöllistä tilaa, jossa hän voisi hallita omaa oppimistaan. Ylhäältäpäin saneltu järjestelmä ei tue käyttäjien yksilöllisyyttä, omistajuutta tai osallisuutta, mikä puolestaan syö opiskelumotivaatiota.

Lisäksi alusta toimii ”umpiossa”: opiskelija joutuu opetelemaan sellaisen järjestelmän käytön, jota hän ei voi hyödyntää virallisen opiskelunsa ulkopuolella. Hän ei voi siirtää opiskeluunsa liityviä sisältöjä järjestelmästä ulos ja käyttää niitä myöhemmin esimerkiksi työelämässä. Toisin sanoen suljetut oppimisalustat eivät tue avointa oppimista tai elinikäistä oppimista.

Nykyään vallitseekin melko laaja konsensus siitä, että oppimisalustat (LMS) tukevat heikosti 2000-luvun pedagogisia tavoitteita (ks. Miikka Salavuon blogi). Nykypedagogiikassa korostuvat oppimisverkostot, oppijoiden välinen vuorovaikutus, oppijalähtöisyys, oppimisen omaehtoisuus, aktiivisuus ja luovuus, joista mikään ei lukeudu oppimisalustojen vahvuuksiin.

Henkilökohtaiset oppimisympäristöt (PLE)

OOppimisalustat on viime vuosina haastanut henkilökohtainen oppimisympäristö (Personal learning environment = PLE). PLE:n ajatus on, että oppijat hallitsevat omaa oppimistaan ja heillä on mahdollisuus muokata ympäristö henkilökohtaisten tarpeidensa ja mielenkiinnon kohteidensa mukaan. PLE korostaa oppijan aktiivista toimijuutta, yksilöllisyyttä ja omistajuutta. Nämä tekijät vaikuttavat olennaisesti opiskelumotivaation syntyyn ja sitä kautta oppimistuloksiin.

PLE ko­ros­taa op­pi­jan ak­tii­vista toi­mi­juutta ja yk­si­löl­li­syyttä
Käytännössä PLE koostetaan sosiaalisen median välinein esim. blogeista, wikistä, uutistenlukuohjelmista (RSS), kirjainmerkkienjakopalveluista jne. Koska välineet ovat pitkälti samoja kuin mitä ihmiset käyttävät työelämässä ja harrastuksissaan, ne on helppo oppia ja niiden käyttötaidoista voi olettaa hyötyvänsä muuallakin elämässä. Tästä syystä käyttäjän on myös kätevä jatkaa luomansa oppimisympäristön käyttöä myöhemmin työelämässä tai siirtää sisältöä palvelusta toiseen. Näin some-välineet liittävät kätevästi ”virallisen” oppimisen ja tutkinnon ulkopuolisen oppimisen. PLE siis tukee avointa oppimista ja elinikäistä oppimista.

Miksi Moodle porskuttaa edelleen?

Monien asiantuntijoiden mukaan some-välineiden olisi pitänyt jo syrjäyttää vaikeakäyttöiset ja teknisesti jälkeenjääneet oppimisalustat, mutta vielä näin ei ole käynyt. Jostain syystä monet oppilaitokset ovat viime vuosina, juuri kun teknologia on harpannut eteenpäin, ottaneet käyttöön vanhentuneen Moodlen.

Osittain Moodlen valinnan takana voi olla tietämättömyyttä ja se, että some-ratkaisuja ei ole juurikaan markkinoitu oppilaitoksille. On myös totta, että sosiaalisen median opetuskäytännöt ovat vasta muodostumassa, mikä saattaa vaikuttaa oppilaitoksen näkökulmasta sekavalta. Yksi ongelma on myös se, että some-ympäristöjä koostetaan monista eri (kaupallisista) välineistä, mikä saattaa asettaa haasteita yksityisyyden ja ympäristön yhtenäisyyden kannalta. Opettaja Jouni Paakkinen kirjoittaa aiheesta:

”Niin kauan kun joka “somehärveliin” pitää rekisteröityä erikseen ja jokaisessa on oma käyttöliittymälogiikkansa, en usko että siitä on kaikenkattavaksi ratkaisuksi. Käyttö on hankalaa ainakin lasten kanssa, kun heidän rekisteröintinsä eri puolille maailmaa sijaitseviin rekistereihin ei ole olankohautusjuttu. Ainakin siinä mielessä “oma” Moodle tai muu alusta on paljon ongelmattomampi ratkaisu.”

Vanhoihin rakenteisiin ja opetusmalleihin sopiva järjestelmä saattaa vaikuttaa tilanteessa turvallisemmalta vaihtoehdolta kuin uudet vuorovaikutteiset web 2.0 palvelut, joista kokemusta on vasta vähän.

SoMe -välineitä ei ole osattu pa­ke­toida tar­peeksi yk­sin­ker­tai­seksi kokonaisuudeksi.
Ehkä tärkein syy Moodlen suosioon on, että se tarjoaa eräänlaisen ”pakettiratkaisun” verkko-oppimiseen ja integroi erilaisia opetukseen soveltuvia työkaluja. Vaikka some-välineiden edut opetuksessa ovat kiistattomia, niitä ei ole vielä osattu paketoida tarpeeksi yksinkertaiseksi kokonaisuudeksi.

Pilottihankkeissa olen itsekin todennut some-ympäristön rakentamisen haasteet (pirstaleisuus, epäyhtenäisyys, yksityisyyden puute). Kokemukseni ovat johtaneet pohtimaan sitä, miten some-välineet voisi integroida kätevästi yhden sateenvarjoratkaisun alle. Pohdinnan tuloksena syntyi Campus 2.0 -yhteisöportaali, sosiaalisen median kokonaisratkaisu oppilaitoksille.

Campus 2.0

Campus 2.0 pyrkii yhdistämään oppimisalustojen ja some-ympäristöjen parhaat puolet. Se tarjoaa oppimisalustojen tapaan yhtenäisen toimintaympäristön (ks. ”Yhden luukun malli”), jossa tietoturva ja yksityisyys ovat hallinnassa. Sen toimintafilosofia on kuitenkin lähempänä moderneja some-ympäristöjä: vuorovaikutteisuus korostuu ja käyttäjien omistajuus, yksilöllisyys ja aktiivinen toimijuus saa tilaa.

Käyt­tä­jät saa­vat yk­si­löl­li­sen ti­lan, jonka voi­ kus­to­moida mie­lei­sek­seen
Campus 2.0 rakenne on joustava ja sitä voidaan muokata oppilaitoksen, opettajien ja oppilaiden tasolla. Kaikki käyttäjät saavat oman yksilöllisen tilan, jonka he voivat kustomoida mieleisekseen. Kaikki opiskeluun liittyvä vuorovaikutus ja sisältö voidaan koota kätevästi Campus 2.0:n kurssikohtaisiin ryhmätyötiloihin. Myös ryhmätyötilaa voidaan muokata, ja kukin opettaja voi räätälöidä sen omien tarpeidensa mukaan – esim. liittää mukaan ulkopuolisia some-palveluita. Tällainen oppimisympäristön laajennettavuus ja kustomoitavuus ovat olennainen osa Campus 2.0:n toimintafilosofiaa.

Alus­tan ke­hit­tä­mi­seen on si­tou­tu­nut sa­toja ker­toja enem­män ih­mi­siä kuin Mood­leen
Campus 2.0 perustuu maailman suosituimpaan julkaisujärjestelmään (WordPress), jota käyttää yli 15% maailman web-sivustoista. Kymmenien tuhansien ohjelmistosuunnittelijoiden elävä yhteisö kehittää WordPress -alustalle jatkuvasti uusia työkaluja, lisäosia ja ulkoasumalleja. Alustan ja sen lisäosien kehittämiseen on sitoutunut siis satoja kertoja enemmän ihmisiä kuin Moodlen kehitykseen. Campus 2.0 valinta on siksi pitkän tähtäimen ratkaisu, eikä sen päivitysmahdollisuuksista tarvitse olla huolissaan.

Demokraattinen, ilmainen ja avoin ympäristö tarjoaa julkaisutyökalut kaikille
Wordpress sopii hyvin oppilaitoskäyttöön myös siksi, että se perustuu avoimeen lähdekoodiin: koodia voi vapaasti muokata omiin tarkoituksiin sopivaksi ja kehityskustannukset pysyvät alhaisina. Kuka tahansa – oppilas, opettaja, oppilaitos, yritys – voi käyttää alustaa vapaasti omiin tarkoituksiinsa. Demokraattinen, ilmainen ja avoin ympäristö tarjoaa julkaisutyökalut kaikille, olipa kyseessä opiskelu, työ tai vapaa-aika.

5 Kommenttia

  1. Kauno Riihonen 3 vuotta ago

    Moodle ympäristön saa myös avoimeksi, mutta siellä voi myös päättää mikä on avointa. Yksi somen yleistymisen ongelma on se, että moneen vaaditaan kirjautuminen ja kirjautuminen vaatii oppilaita/opiskelijoilta 18 vuoden ikää. Moniakaan juttuja ei voi julkaista, mikäli niihin ei saa vanhempien lupaa. Tässä olisi hyvä ottaa kantaa myös näihin lakipuolen asioihin, koska niistä joudutaan nykyään pitämään aika tarkastikin kiinni. Lisäksi nettietiketti on tärkeää muistaa sekä käyttää ja hallita. On hankala hallita ja valvoa täysin itsenäistä opiskeluympäristöä. Opettajan tehtävänä on ohjata opetussuunnitelman kautta opiskelua tiettyyn tavoitteeseen, joka määräytyy koulutuksen tarjouksen tai tutkinnon sisällön mukaan eli opettajakeskeisyys ei välttämättä ole oikea tapa, mutta oikeanlaisia välineitä tarvitaan ohjaukseen sekä työskentelyyn. Verkko-opiskeluympäristöjen välineitä kehitetään näitä tarpeita vastaavaksi ja Moodlekin on kehittynyt rutkasti siitä, mitä se oli joskus aikoinaan. Avoin lähdekoodi mahdollistaa myös sen, että sitä voi itse muokata. Lisäpakettien ja moduulien asennus on helpottunut sekä niitä on myös yksittäiset tahot koodanneet. WordPress on ikävä kyllä jäänyt jonkin verran jälkeen opetustarkoituksen työkaluna, koska sitä ei alunperin ole ohjattu ihan siihen suuntaan.

  2. Tommi Carlson 2 vuotta ago

    Jostain syystä Moodlea ei osata käyttää. Oppitunti -aktiviteetti ja työpaja-aktiviteetti ja julkaisupalvelin, josta saa videoiden ja powerpointtien embed-koodit ovat välttämättömiä, jotta Moodlea voi käyttää oppimisalustana. Kaikki vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys on niillä saatavissa. Kannattaa määritellä ja tallentaa tyhjiä oppituntipohjia ja viedä niille sisältö, embed-koodit ja tehtävät. Voi määritellä yksilöllisiä polkuja, vihjeitä, kertauksia Ym. mielin määrin.

    • Ilkka Olander Author
      Ilkka Olander 2 vuotta ago

      Kyllä, usein vika on alustan sijaan vanhanaikaisissa toimintamalleissa, jolloin oppimisympäristöä pahimmillaan käytetään vain tehtävienanto ja -palautusalustana.

      • Kauno Riihonen 2 vuotta ago

        Suosittelen kyllä tutustumaan Moodleen uudelleen, koska itse on pyöritellyt nyt WordPressiäkin aikalailla. Moodle on joustava, jos sen tekee joustavaksi ja lisäksi monet asennettavat lisäpalikat sekä liitännäiset luo siitä erittäin monipuoleisen ympäristön 🙂

  3. Vesa Kela 1 vuosi ago

    SOME-opetusalustana= spagetti. No thanks!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*