Netti pursuaa nykyisin avoimia resursseja, joista koostaa oma oppimispolkunsa: huippuyliopistojen MOOC -kursseja, briljantteja esityksiä (TED, RSA-Animate) jne. Tulevaisuudessa kasvava trendi tulee olemaan näiden resurssien luova yhdisteleminen.
Continue readingParas tapa oppia yksilöllisesti: PLE
Verkko-opiskelun keskeinen lupaus on yksilöllisyyden lisääntyminen. Siihen kuuluvat mm. henkilökohtaiset oppimispolut, opiskelu omaan tahtiin ja itse valituilla välineillä. Kaikkein aidoimmillaan yksilöllisyys toteutuu henkilökohtaisissa oppimisympäristöissä (PLE = Personal Learning Environment).
Continue readingDigitaalinen muistinjatkeesi pilvessä: Evernote ja Diigo
Miten fyysinen ja digitaalinen muisti lomittuvat? Vaikka pilvessä (Evernote / Diigo) oleva tieto ei olisi muistissani, se voi olla hallinnassani.
Continue readingÄlä kysy, jos vastauksen löytää Googlesta!
Älä kysy kysymyksiä, joihin Google -haku voi antaa suoraan vastauksen. Tai jos kysyt, niin anna opiskelijoiden käyttää nettiä asian selvittämiseen. Näin kehottaa Will Richardson mainiossa TED-kirjassaan ”Why School?” (2012).
Continue readingOppimisen tulevaisuus: MOOC, Flipped Classroom ja muita ilmiöitä
Opetusala on myllerryksessä. Huippuyliopistot avaavat kilvan oviaan verkko-oppijoille (MOOC) ja ”käänteinen oppiminen” kasvattaa suosiotaan.
Continue readingTyönhaussa blogi vakuuttaa paremmin kuin paperit
Nykyisin työnantajat ovat yhä vähemmän kiinnostuneita tutkinnoista ja sertifikaateista ja enemmän todellisista taidoista ja työkokemuksesta. Tehokkain tapa antaa konkreettista näyttöä osaamisestaan on oma (asiantuntija)blogi tai ePortfolio.
Continue readingVerkkopresenssi korvasi ansioluettelon: Sosiaalinen media ja työnhaku.
Mashable uutisoi hiljattain, että Yhdysvalloissa 86% potentiaalisista työnantajista tutkii hakijoiden sosiaalisen median profiilit, olipa ne jaettu tarkoituksella tai tarkoituksetta. Ensimmäinen asia, minkä myös sinun potentiaalinen työnantajasi tekee, on Google -haku nimelläsi. Oletko vielä tarkistanut, mitä saat hakutulokseksi?
Continue readingMiksi Google ei riitä? Tiedonhaku 2.0
Valtaosa merkittävästä web-sisällöstä on Googlelle lähes näkymätöntä (ei hakutulosten ensimmäisellä sivulla). Salaisten algoritmien mukaan järjestetty linkkilista, jota muovaavat taloudelliset intressit, ei ole paras tapa löytää laadukkaita vastauksia ja selityksiä. Hakutulosten kärjessä on kaupallinen, hakukoneoptimoitu ja asemansa vakiinnuttanut sisältö (lumipalloefekti: suosio lisää suosiota).
Tuorein keskustelu, joka kiinnostaa pientä kohderyhmää, jää Googlen huomiosta kamppailtaessa usein pikaruoka-infon varjoon.
Tämä artikkeli on johdanto eKirjaan ”Tiedonhaku 2.0”.
Continue readingTulevaisuuden oppikirja: kuratoitu kokoelma web-resursseja?
Millainen tulevaisuuden oppikirja / oppimateriaali? Voisiko kuratointi olla yksi ratkaisu verkkosisällön hallintaan opiskelun yhteydessä?
Continue readingEhkä paras tapa löytää kiinnostavaa tietoa: kuraattorien yhteisö Scoop.it
Voimakkaimpana välineenä tiedonhakuun pidän kuraattorien yhteisöjä – useista toistensa kanssa risteävien alojen asiantuntijoista koostuvia verkostoja, joka yhteistyössä suodattavat, lajittelevat, ja vinkkaavat toisilleen sisältöjä. Tässä artikkelissa käsittelen yhtä suosikkipalveluani – Scoop.it:iä – jonka kantava ajatus on auttaa luomaan yhteisten mielenkiinnon kohteiden ympärille kuraattoreiden yhteisöjä. Sokerina pohjalla on Scoop.it -palvelussa yli 27000 näyttökertaa keränneen Timo Ilomäen haastattelu.
Continue readingOpas sosiaaliseen tiedonhakuun ja kuratointiin: välineet, strategiat, ihmiset.
Kuratointia on pidetty varteenotettavana ratkaisuna internetin tietotulvan hallintaan. En ole vielä tavannut ketään, jonka mielestä idea ei olisi hyvä – kuka ei haluaisi löytää helposti laadukasta sisältöä mielenkiinnon kohteistaan? Silti keskimääräinen internetin käyttäjä ei ole vielä kuullutkaan kuratoinnista.
Continue readingÄlykkäät henkilökohtaiset web-lehdet Zite ja FlipBoard tehokäytössä
Median kulutus, työ ja oppiminen ovat murroksessa. Perinteiseen massamediaan kuului sisältöjen monistaminen ja ”työntäminen” kuvitteelliselle kohdeyleisölle (esim. alle 40 vuotiaat kaupunkilaisnaiset). Internetissä yksilöllä sen sijaan on vapaus koostaa uutisvirtansa eri lähteistä omien mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Harva kuitenkaan on jaksanut ryhtyä tähän, koska laadukkaan sisällön seulominen netin runsaudensarvesta on ollut hankalaa. Nykyisin tämä ei enää ole kynnyskysymys: Ziten ja FlipBoardin kaltaisten henkilökohtaisten web-lehtien ilmestymisen myötä median yksilöllisestä seuraamisesta on tullut huomattavasti helpompaa.
Continue reading