Sosiaalisen median välineistä ja -työtavoista voi olla hyötyä lähes kaikessa opiskelussa, ja siksi ne kannattaa liittää osaksi koko opintopolkua / tutkintoa. Tämä edellyttää muutosta koko oppilaitoksen toimintakulttuurissa, opetusmenetelmissä ja opiskelijoiden oppimistavoissa. Some -pedagogiikan kehittämisessä apuna on Campus 2.0 yhteyteen kuuluva toimintamallien pankki. Tässä yhteydessä esitän mallin siitä, miten opetus kannattaa järjestää, jotta sosiaalisen median välineet tukisivat opiskelua parhaalla mahdollisella tavalla.
Sosiaalisen median tukeman opiskelun haasteita
Tähän asti some-välineiden käyttöä ja on Suomessa opiskeltu yleensä yksittäisten kurssien yhteydessä. Tällainen lähestymistapa sopii pilottihankkeisiin, joissa välineitä ja toimintatapoja vasta kokeillaan ja ensimmäisiä kokemuksia hankitaan. Ongelmana on tällöin, että opiskelija ei pääse some-opiskelussa pintaa syvemmälle. Kurssin jälkeen some-taidot unohtuvat eivätkä ne pääse kehittymään pitkäjänteisesti.
Kokemukseni mukaan opiskelijat oppivat teknologian käytön suhteellisen nopeasti. Uusien toimintamallien omaksuminen sen sijaan voi viedä aikaa. Jakaminen, osallistuminen, yhteistyö, keskustelevuus, verkostoituminen ja luovuus eivät ole olleet Suomessa virallisen koulutuksen vahvuuksia, todetaan Oivallus -raportissa (2011).
Tilanteessa opettajan tavoittelemat ihanteet voivat jäädä saavuttamatta ja hänet valtaa hienoinen pettymys: olemassaolevat rakenteet eivät välttämättä tue sosiaalisen median työtapoja. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, etteikö sosiaalisen median käyttö voisi parantaa dramaattisesti opiskelun laatua – tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vaan pitkäkestoista työtä.
Opintojen alkuun sijoittuva sosiaalisen median johdantokurssi on hyvä lähtökohta muutokselle. Se luo pohjaa myöhemmille opinnoille, ja antaa suuntaa koko oppilaitoksen toiminnan kehittämiselle.
Sosiaalinen media osana tutkintoa etuja
Kun sosiaalista mediaa käytetään pitkällä tähtäimellä osana koko tutkintoa, saavutetaan monia etuja:
- Opiskelijoilla on mahdollisuus kehittyä. Pitkällä aikavälillä sosiaalisen median käyttökokemus kasaantuu ja opiskelijat kasvavat taitavammiksi oppijoiksi. Työvälineitä osataan käyttää monipuolisemmin ja ne osataan kytkeä omaan oppimiseen sisäistyneemmin.
- Aikaa säästyy. Kun taitoja otetaan haltuun vähitellen kullakin kurssilla, millään yksittäisellä kurssilla ei jouduta budjetoimaan runsaasti aikaa välineiden hallintaan. Tällöin voidaan keskittyä täysipainoisemmin sisältöihin.
- Opiskelulle tukikohta. Jos opiskelijat käyttävät ”omaa tilaansa” johdonmukaisesti koko opiskelunsa ajan, siitä muodostuu voimakas opiskelun tukikohta. Blogin hakutoimintojen ja sisällön organisointitoimintojen ansiosta se voi toimia eräänlaisena ”laajennettuna muistina” – huomattavasti kätevämpää kuin perinteinen dokumenttien tallentaminen erillisiksi tiedostoiksi kovalevylle.
- Kokonaisvaltainen oppiminen. Kun opiskelija käyttää omaa tilaansa useilla kursseilla, oppiaineiden sisällöt pääsevät siellä kosketuksiin keskenään. Tämä voi auttaa yhdistämään erilliseltä vaikuttavia sisältöjä kokonaisuuksiksi ja helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista. Myös opettajat saavat paremman käsityksen opiskelijan intresseistä ja osaamisesta ja voivat suunnitella opetustaan paremmin suhteessa muiden kurssien sisältöihin. Oppiaineiden pirstaleisuutta on kritisoitu erityisesti ilmiölähtöisen oppimisen piirissä.
- Paremmat taidot työelämää ajatellen. Työelämässä sosiaalisen median välineitä käytetään nykyisin enemmän kuin koulutuksessa. Pitkäjänteinen sosiaalisen median käyttö antaa opiskelijalle hyvät valmiudet työelämää ajatellen.