050-5748041 | ilkka.olander (at) sometek.fi

Sosiaalisesta mediasta potkua oppilaitosten ja työelämän yhteistyöhön

Sosiaalisesta mediasta potkua oppilaitosten ja työelämän yhteistyöhön
tammikuu 14, 2012 Ilkka Olander
Työelämän verkostot ja sosiaalinen media

VViimeaikaisissa tutkimuksissa on ennustettu, että verkostot ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä työelämässä menestymisen kannalta. Koulutusjärjestelmämme ei ole reagoinut riittävästi työelämän muutoksiin, eikä se tällä hetkellä tue tarpeeksi verkostojen syntymistä.

Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaat välineet verkostoitumiseen ja yhteistyöhön ja siksi sitä kannattaisi hyödyntää enemmän oppilaitosten työelämäyhteistyössä. Tässä artikkelissa havainnollistan, miten Campus 2.0 -ratkaisu voi liittää koulutusta ja työelämää saumattomammin yhteen sekä tukea työelämässä menestymisen kannalta tärkeiden verkostojen ja yhteistyötaitojen syntymistä.

Työelämän verkostot

Yritysmaailmassa ja työelämässä on jo pitkään puhuttu verkostoitumisen tärkeydestä, ja ennusteiden mukaan verkostojen merkitys kasvaa yhä.

Ajatellaanpa vaikka yhtä viimeaikojen menestystuotetta, iPhonea. Tuotteen suunnitteluun ja tuotantoon on osallistunut mm. tietotekniikan, ohjelmistosuunnittelun, muotoilun, käytettävyyden, viestinnän, markkinoinnin, logistiikan, tuotantotapojen ja valmistustekniikoiden ammattilaisia. Suuri osa näistä osaajista ei ole välittömässä työsuhteessa Appleen, vaan heidän edustamistaan yrityksistä muodostuu pitkiä alihankkijaketjuja. Menestystuotteen luominen on vaatinut Applelta verkostoitumista ja yhteistyötä eri alojen keskeisten toimijoiden kanssa: prosessorien ja piirilevyjen valmistajat, teleoperaattorit, kuljetus ja varastointi, vähittäiskauppa jne. Verkostojensa ansiosta Apple on voinut keskittyä avainosaamiseensa: tuotteiden suunnitteluun ja brändin luomiseen.

Me­nes­tys työ­elä­mässä ei riipu vain siitä, mitä osaat, vaan siitä, ketä tun­net
Pienemmässä mittakaavassa verkostojen merkitys on useimmille tuttua työelämästä. Sanotaan, että menestys työelämässä ei riipu vain siitä, mitä osaat, vaan pitkälti siitä, ketä tunnet. Esimerkiksi Poutasen (2011) haastattelemat korkeakoulutetut olivat kaikki saaneet joskus töitä sosiaalisten verkostojen avulla – jopa yli puolet heidän kaikista työsuhteistaan oli verkostoitumisen tulosta.

Vaikka työmarkkinat ovat periaatteessa avoimet ja tasapuoliset, suuri osa ihmisistä on saanut joskus töitä ”suhteiden” avulla. Perhe- ystävyys- ja työsuhteet, ”hyvä veli” -verkostot, vaikutusvaltaiset suosittelijat ym. ovat kaikki ”sosiaalista pääomaa”, joka vaikuttaa luottamuksen syntyyn ja sitä kautta työnsaantiin. Suurta osa töistä ei ilmoiteta työvoimatoimistoissa ja virallisen hakuprosessin ohi saatetaan usein ottaa joku tuttu. ”Hyvät tyypit” ja aktiiviset verkostoitujat etenevät urallaan nopeammin kuin yksinäiset suorittajat. Nikkilän (2010) tutkimustulosten mukaan henkilön verkoston laajuus on suoraan yhteydessä hänen työllistymis- ja ylenemismahdollisuuksiinsa.

Yhteistyö- ja tiimityötaitoja ei Suomessa opita tarpeeksi opiskelun yhteydessä
Oppilaitoksissa verkostoitumiseen järjestetään niukasti mahdollisuuksia.  Opiskelijoiden oletetaan muodostavan näitä suhteita lähinnä vapaa-ajallaan, kahvitauoilla ja opiskelijajärjestöissä. Esimerkiksi yliopistolla opiskelija jätetään oman onnensa ojaan massaluentoja ja tenttejä suorittamaan, mikä suorastaan kannustaa yksinäiseen puurtamiseen. EK:n asiantuntijaryhmä onkin syystä huolissaan, että työelämässä vaadittuja yhteistyö- ja tiimityötaitoja ei Suomessa opita tarpeeksi opiskelun yhteydessä. Tiimityön ja verkostoitumisen tulisi olla nykyistä keskeisemmässä roolissa koulutuksessa.

Sosiaalinen media ja työelämän verkostot

VViime vuosina sosiaalinen media on kasvattanut huimasti suosiotaan rekrytointikanavana. Vuonna 2011 89% yrityksistä käytti Yhdysvalloissa sosiaalista mediaa rekrytointiin. Ammattilaisten verkostoitumispalvelu LinkedIn on noussut maailman 11:sta suosituimmaksi verkkopalveluksi ja jatkaa kasvuaan.

Sosiaalisen median hyödyntäminen on ymmärrettävää, sillä se tarjoaa työnantajille helposti paljon hyödyllistä tietoa hakijoista. Rekrytointi on yritykselle iso päätös, jonka tueksi tarvitaan luotettavaa tietoa. Yrityksen menestyksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että se löytää parhaat osaajat. Toisaalta valinta tulisi voida tehdä nopeasti ja tehokkaasti – satoja hakemuksia ei ole aikaa kahlata. Tilanteessa verkostojen suositukset ovat usein luotettavimmaksi koettua tietoa.

Campus 2.0 ja työelämäyhteistyön uudet ulottuvuudet

TTyöelämään siirtymisen kannalta olisi edullista, että opiskelijoilla syntyisi jo opintovaiheessa linkkejä yrityksien suuntaan. Campus 2.0 -ratkaisuauttaa tässä tuomalla yritysmaailman samalle foorumille opiskelijoiden kanssa. Yhteisöportaalin yleiselle ”torille” voidaan koota syötevirta alan yritysuutisista, -tapahtumista ja työpaikoista. Tästä on etuja sekä opiskelijoille että yrityksille.

On tavallista, että opiskeluvaiheessa eletään ikään kuin ”kuplassa”
Opiskelijoille yritysten läsnäolo auttaa konkretisoimaan oman alan työmahdollisuuksia ja työssä vaadittuja taitoja, mikä taas auttaa ohjaamaan omia opiskeluun liittyviä tavoitteita. On näet tavallista, että opiskeluvaiheessa eletään ikään kuin ”kuplassa” oppilaitoksen sisällä, ja työelämän todellisuus tulee vastaan vasta valmistuttua. Suuri osa opiskelijoista etsii itseään, eikä vielä tiedä, mitä haluaisi tehdä valmistuttuaan. Tietoisuus oman alan kehityksestä ja työmahdollisuuksista voi johtaa tavoitteellisempaan ja motivoituneempaan opiskeluun.

Läsnäolo portaalilla palvelee myös yritysten intressejä, koska niille on tärkeää houkutella parhaita osaajia töihin ja harjoitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Yrityksen näkökulmasta läsnäolo portaalilla voi tarjota hyödyllistä tietoa ja kontakteja. Opiskelijoiden portfoliot (”oma tila”) tarjoavat konkreettista näyttöä heidän osaamisestaan, minkä perusteella työnantajien on helpompi tehdä rekrytointiin liittyviä päätöksiä.

Yrityksiä kiinnostaa paljon, millaisen henkilön he saavat työharjoitteluun, ja portfoliot ovat keskeinen luottamuksen rakentamisen väline. On todennäköistä, että portfolioiden merkitys tulee kasvamaan, kun työnantajat havaitsevat, että niiden seuraaminen johtaa onnistuneempiin rekrytointeihin.

Ei kommentteja

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*