Rakenna oma henkilökohtainen oppimisverkosto (PLN). Alustana Twitter.

Monet sosiaalisessa mediassa toimivat kokevat, että heidän osaamisensa kehittymisessä yhä keskeisempään rooliin ovat nousseet sosiaaliset verkostot – oman alan asiantuntijat, jotka jakavat, suodattavat ja julkaisevat alan viimeisintä tietoa verkossa. Lähes joka alalta löytyy nykyisin vaikuttajia (”thought leaders”), jotka jakavat blogissaan näkemyksiään, tviittaavat alan uutisia, linkittävät hyödyllisiin resursseihin ja parhaisiin käytäntöihin.

Mikä on saanut asiantuntijat kilpailemaan siitä, kuka jakaa eniten? Yksi syy lienee se, että muille hyödyksi oleminen palkitsee Google -näkyvyytenä, ”pöhinänä” sosiaalisessa mediassa ja niiden myötä lopulta ehkä myös parempina työtilaisuuksina. Jos vain harvat tietävät mitä teet ja kuinka hyvä siinä olet, tuskin hukut työtarjouksiin. Kuten aiemmin kirjoitin, yksi parhaista välineistä oman osaamisen jakamiseen on oma blogi.

Vaikka bloggaaminen ei olisi oma juttusi, niin verkostojen avuliaisuudesta kannattaa ainakin ottaa hyöty irti. Viime vuosina on puhuttu yhä enemmän henkilökohtaisista oppimisverkostoista (Personal Learning Networks PLN). Mistä niissä on kyse ja miten niitä rakennetaan? Käytän esimerkkinä Twitteriä, suosituinta PLN -alustaa.

Henkilökohtainen oppimisverkosto (Personal Learning Network, PLN)

Henkilökohtaiset oppimisverkostot (PLN) ovat toisaalta jotain hyvin tuttua,  toisaalta monille uusi ajatus. Sosiaalisessa kanssakäymisessä opimme jatkuvasti ihmisiltä ympärillämme: kollegoilta, ystäviltä, tutuilta. Lähes kuka tahansa voi kuitenkin hyötyä verkostonsa laajentamisesta oman välittömän työympäristön seinien ulkopuolelle. Verkostoa kannattaa laajentaa nettiin, mistä löytää melkein 100% varmuudella samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä, olipa kiinnostuksen kohde kuinka marginaalinen tahansa.

PLN on informaali oppimisverkosto, jossa oppiminen perustuu ihmisten välisiin kytkentöihin, vastavuoroisuuteen ja resurssien jakamiseen. Yleensä nämä verkostot syntyvät jaettujen mielenkiinnon kohteiden ja tavoitteiden ympärille. Jakaminen on kaikkein perustavanlaatuista toimintaa verkostossa ja sen ansiosta verkoston käytössä on moninkertainen tietomäärä siihen nähden, mihin ihminen yksin kykenisi.

Twitter taitaa olla suosituin alusta oppimisverkostojen rakentamiseen, mutta myös blogit, Facebook -ryhmät, Google+, LinkedIn ym. some-palvelut voivat liittyä luontevasti osaksi omaa oppimisverkostoa. Hyvä alusta on sellainen, missä oman alan vaikuttajia on ”kriittinen massa” ja jossa heitä voi alkaa seuraamaan periaatteessa kuka tahansa.

Mitä hyötyä oppimisverkostosta sitten on? Tässä joitakin käyttötarkoituksia:

[list style=”check”]

• Ajan tasalla pysyminen, oman alan kehityksen seuraaminen
• hyödyllisten linkkien ja resurssien löytäminen
• kysymykset, keskustelut ja avun saaminen
• verkostoituminen, yhteistyö oman alan vaikuttajien kanssa
• elinikäinen ammatillinen kehittyminen

[/list]

Heikot siteet – luovat yhteentörmäykset

Oppimisverkostot ovat usein laajoja, löyhiä ja perustuvat ns. ”heikkoihin siteisiin”. Heikot siteet ovat tärkeitä, koska ne tuovat ulottuvillemme heterogeenisen näkemysten kirjon ja avaavat siten ajattelua. Verkoston kautta tietoomme tulee kiinnostavia asioita, joihin emme todennäköisesti olisi muutoin törmänneet. Sitä vastoin lähiystäväpiirimme ajattelee usein asioista samaan tapaan eikä se siksi puske ajatteluamme uusille urille.

Verkostoissa tapahtuu jatkuvasti ”nupuillaan olevien ideoiden yhteentörmäyksiä”, jotka ruokkivat luovuutta ja johtavat ehkä lopulta innovaatioihin. Steven Johnson on tutkinut ympäristöjä, joissa tieteelliset läpimurrot ja maailmaa muuttaneet keksinnöt ovat historiallisesti syntyneet. Hänen mukaansa jatkuvasti kiihtyvä kehityksen tahti on yhteydessä ihmisten välisten kytkentöjen ja vuorovaikutuksen kasvuun. Internet on ehkä eniten luovaa potentiaalia sisältävä ympäristö, sillä se kytkee ihmisiä, ideoita ja heidän päässään muhivia ”puuttuvia palapelin palasia” yhteen tehokkaammin kuin mikään teknologia aiemmin. Tämä verkostojen luova potentiaali on kiteytetty erinomaisesti seuraavassa RSA -videossa (”mistä hyvät ideat tulevat?”):

PLN + PLE = Molempi parempi

Oppimisverkostot (PLN) liittyvät läheisesti henkilökohtaisiin oppimisympäristöihin (Personal Learning Environment = PLE), joista kirjoitin aikaisemmin. Jos PLE on oppijan ”oma tila”, johon oppija kokoaa tuotoksiaan ja jossa hän prosessoi niitä, PLN voidaan ajatella tämän ympärille rakentuvaksi verkostoksi joka kytkee oppijan ulkomaailmaan.

Sekä oppimisverkoston että oman oppimisympäristön rakentamisen tulisi aina perustua yksilöllisiin valintoihin – mitä ihmisiä verkostoon sisällyttää, millaisessa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan on ja mitä välineitä käyttää. Aihepiirin keskeinen teoreetikko Stephen Downes sanookin, että autonomia onkin keskeinen aitoa oppimisverkostoa määrittävä tekijä.

Verkostojen rakentaminen on täysin vapaamuotoista ja niissä voi toimia erilaisissa rooleissa: sisällöntuottajana, tiedonhankkijana ja eteenpäin jakelijana, kommentaattorina jne. Joihinkin verkoston jäseniin oppijalla muodostuu vahva kytkös, toisiin heikompi. Aktiivinen osallistuminen verkostossa voi kuitenkin johtaa läheisempään yhteistyöhön ja ystävystymiseen ”oikeassa elämässä” (suosittelen!). Verkostoihin liittyy myös jatkuva muutos ja vuorovaikutuksen keskuksen siirtyminen sen mukaan, kuka milloinkin sattuu iskemään jonkun mielenkiintoisen kortin pöytään.

Twitter ja PLN

Twitteriä pidetään yleisesti yhtenä parhaimmista välineistä oppimisverkoston (PLN) rakentamiseen. Esimerkiksi monet opettajat kokevat, että he ovat kehittyneet ammatissaan enemmän Twitter -verkostonsa kautta kuin vuosien virallisissa koulutuksissa. Tämän voin allekirjoittaa itsekin.

Yksi syy Twitterin suosioon on sen avoimuus. Twitter on lähtökohtaisesti julkinen ympäristö, missä kuka tahansa voi alkaa seuraamaan ketä tahansa. Twitterin kautta onkin helppo laajentaa verkostonsa globaaliksi, tuhansiin samoista asioista kiinnostuneisiin ihmisiin. Twitterissä on jo ”kriittinen massa” käyttäjiä ja sieltä löytää lähes minkä tahansa alan vaikuttajia (media, politiikka, koulutus, markkinointi, teknologia, visuaalinen suunnittelu…). Jos haluat saada Twitter-virtaasi sosiaalisen median oppimis/työkäyttöön liittyvää asiaa, seuraa minua (@olanderil) tästä. Jos et vielä ole Twitterissä, lue alkuun vaikka Jussi Linkolan Twitter -opas.

Twitterin ja bloggaamisen välillä on vahva yhteys. Monet Twitterin aktiivikäyttäjät bloggaavat ja Twitter on yksi parhaista välineistä saada äänensä kuuluville, mikäli on jotain mielenkiintoista sanottavaa. Suosituinta sisältöä Twitterissä ovatkin linkit (blogeihin & mediaan). Koska linkkejä välittävät itse valitsemasi vaikuttajat, voit luottaa niiden laatuun. Verkoston ansiosta pysyt paremmin kärryillä alasi kehityksessä ja keskusteluissa. Saatat huomata, että käytät harvemmin Googlea, koska olet jo saanut tiedon ensimmäisten joukossa Twitterin kautta.

Lisää välineitä ja strategioita tämän tyyppiseen sosiaaliseen tiedonhakuun ja kuratointiin löydät e-kirjastani ”Tiedonhaku 2.0”.

Twitter -oppimisverkoston rakentaminen

Lopuksi vielä muutamia vinkkejä oppimisverkoston rakentamiseen Twitterissä. Voit aloittaa verkoston rakentamisen nimeämällä joitakin alasi vaikuttajia ja etsimällä heitä Twitter -haulla. Kun löydät muutaman henkilön, ala laajentamaan verkostoasi vähitellen esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

[list style=”check”]

• tutki ketä seuraamasi henkilöt seuraavat ja ketkä puolestaan seuraavat heitä
• selaa arvostamiesi vaikuttajien luomia Twitter -listoja kiinnostavista henkilöistä
• seuraa alasi #hashtageja ja ihmisiä, jotka jakavat näillä keskustelukanavilla kiinnostavaa sisältöä (katso esim. #työ, #opetus #sometu #finnedchat ja lista suomalaisista hashtageista Twitterissä)
• Twitter myös ehdottaa automaattisesti seurattavia ja välillä onnistuukin siinä
• Älä rajoita seurattaviasi suomalaisiin tileihin. Twitterillä on lähes 300 miljoonaa aktiivista käyttäjää, joista suomen kielellä tviittaa viimeisten tietojen mukaan vain reilut 60000 ihmistä.
• Heikot siteet! Seuraa kiinnostavia ihmisiä, joita et ennestään tunne. Twitter ei ole Facebook!
• Jos verkostosi kasvaa laajaksi, ota käyttöön Twitter -listat. Muokkaa säännöllisin väliajoin listojasi ja suodata niille vain ihmiset, joiden päivitykset kiinnostavat sinua eniten. Muutoin hukut päivitysvirtaan.
• Osallistu myös itse jakamiseen ja keskusteluihin! Vähitellen huomaat, miksi Twitteriä pidetään yhtenä parhaimmista verkostoitumisvälineistä.

[/list]

Päätän tämän postin tviittiin (kiitos Heidi!), jossa kiteytyy se, miksi myös itse olen Twitterissä:

[divider top=”0″]

Pidän työpajan verkostomaisesta oppimisesta oppilaitosjohdolle Tampereen seudun Osaava -hankkeessa. Työpajassa pohditaan mm. kuinka PLN -verkostoja voidaan hyödyntää oppilaitoskontekstissa. Mikäli olet kiinnostunut vastaavasta, kysy lisää.