050-5748041 | ilkka.olander (at) sometek.fi

Ehkä paras tapa löytää kiinnostavaa tietoa: kuraattorien yhteisö Scoop.it

Ehkä paras tapa löytää kiinnostavaa tietoa: kuraattorien yhteisö Scoop.it

Kuratointi - Scoop.it
Sosiaalinen media on muuttamassa perustavalla tavalla tapaamme hakea tietoa. Saamme yhä suuremman osan tiedostamme verkostojemme – kavereiden ja seuraamiemme henkilöiden – kautta. Globaaleissa asiantuntijaverkostoissa tieto liikkuu ennennäkemätöntä vauhtia, vapaasti ja ilman välikäsiä.

Tiedonhaku 2.0
Älykkäillä tiedonhaun strategioilla kiinnostava tieto voi olla ensimmäisenä käsilläsi. Toisaalta keskimääräisellä nettisurffaajalla on entistä suurempia vaikeuksia löytää kaipaamaansa sisältöä, ja hän voi kokea hukkuvansa informaatiotulvan alle. Tarvitaan uusia verkostoitumiseen liittyviä tiedonhankinnan taitoja, joista käytän tässä blogissa termiä ”tiedonhaku 2.0″.

Olen edellisissä artikkeleissa käsitellyt tiedonhaku 2.0:aan liittyviä kysymyksiä, strategioita ja välineitä:

  1. Miten sosiaalinen tiedonhaku haastoi hakurobotit.
  2. Miksi Twitteriä ja Facebookkia voidaan pitää nykyään Googlen hakukoneen pahimpana kilpakumppanina?
  3. Kuinka älykkäät sosiaalista web:iä mallintavat aggregaattorit suosittelevat sisältöä yksilöllisten mielenkiinnon kohteidemme mukaisesti?
  4. Miksi aggregaattorit kuitenkin häviävät laadussa kurattoreille, jotka valikoivat sisällön käsin, arvioivat sitä kriittisesti ja järjestävät sen ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi?
Kuraattoreiden yhteisöt
Ehkä huomasitkin, että olen edennyt vähitellen kohti hienostuneempia tapoja suodattaa, järjestää ja löytää tietoa. Voimakkaimpana välineenä tähän pidän kuraattorien yhteisöjä – useista toistensa kanssa risteävien alojen asiantuntijoista koostuvia verkostoja, joka yhteistyössä suodattavat, lajittelevat, ja vinkkaavat toisilleen sisältöjä. Tässä artikkelissa käsittelen yhtä suosikkipalveluani – Scoop.it:iä – jonka kantava ajatus on nimenomaan auttaa luomaan yhteisten mielenkiinnon kohteiden ympärille syntyviä kuraattoreiden yhteisöjä. Sokerina pohjalla on Scoop.it -palvelussa yli 27000 näyttökertaa keränneen Timo Ilomäen haastattelu.

Scoop.it – mainio väline kuratointiin

Itse pidän Scoop.it:iä tällä hetkellä parhaana välineenä kuratointiin (ks. tuoreet julkaisuni oppiminen 2.0 ja työ 2.0). Tärkein syy tähän on elävä Scoop.it -yhteisö: palvelu on onnistunut houkuttelemaan paljon asiantuntevia ja mielenkiintoisia kuraattoreita. Koulutusteknologian alalla tunnetuimpia suomalaisia palvelussa ovat Timo Ilomäki, Anne Rongas ja Aki Puustinen. Koska sosiaalisen median palvelut elävät niiden yhteisöjen tuottamasta sisällöstä, kuraattoriverkoston laajuus ja laatu lopulta määrittävät, onko palvelu elinkelpoinen vai ei.

Mikä on Scoop.it:n suosion takana? Yksi syy on se, että Scoop.it:llä kuratoidut lehdet ovat visuaalisesti houkuttelevia, näyttävät hyvältä myös mobiililaitteen ruudulta ja käyttöliittymä ja selkeä. Lisäksi palvelu tarjoaa kuraattorille kattavan työkalupaletin: bookmarklet:in avulla voi selaillessaan jakaa minkä tahansa web-sivun, vimpainten avulla voi upottaa Scoop.it -sisällön omalle sivulleen.

Kuraattoreiden verkosto vrt. toimitus
Tärkeimmät ominaisuudet liittyvät kuitenkin yhteistyöhön kuraattorien kesken. Scoop.it:issä on helppoa suositella (”suggest”) löytämäänsä sisältöä muille kuraattoreille ja kierrättää (”rescoop” vrt. retweet) sisältöä muilta omaa aihepiiriä sivuavilta kuraattoreilta. Tässä yhteydessä voidaan puhua ”kuratoidun materiaalin kuratoinnista” – monivaiheisesta inhimilliseen arviointiin perustuvasta verkostomaisesta sisällön suodattamisesta. Scoop.it kehittäjät ovat oivaltaneet, että kuraattorien verkosto (vrt. toimitus) on huomattavasti voimakkaampi kuin yksittäinen kuraattori (vrt. toimittaja).

Tutkimusmatkailu Scoop.it:issa
Seuraamiensa kuraattoreiden profiilin kautta pääsee selaamaan, mitä kuraattoreita he puolestaan seuraavat – tämä on kätevä tapa löytää uusia kiinnostavia aiheita ja kuraattoreita palvelusta ja syventää tietämystään. Laadukkaiden julkaisuiden löytämistä helpottaa myös Scoop.it:n mittari, joka antaa pisteluvun julkaisulle mm. lukijamäärän, yleisön osallistumisen (jakaminen, klikkaukset) ja ”syvyyden” (mitä se sitten algoritmissa tarkoittaakin) perusteella. Ihan sokeasti mittariin ei tosin kannata luottaa (esim. tuoreen julkaisun vaikea saavuttaa korkeaa pistemäärää), mutta jotakin osviittaa se antaa sisällön laadusta.

Scoop.it sisältää myös suosittelukoneen, joka hakee mm. Twitteristä ja Googlesta automaattisesti sisältöä kuraattorin määrittämillä avainsanoilla. Ajatus on hyvä – algoritmit seulovat ensin aiheeseen liittyvän materiaalin ja inhimillinen valinta puuttuu peliin tämän jälkeen. Toteutus ei kuitenkaan vakuuta – Scoop.it:n algoritmien älykkyys on kaukana esim. Ziten hienostuneisuudesta.

Lopuksi vielä pidempi mutta katsomisen arvoinen video, jossa Scoop.it perustaja Guillaume Decugis valottaa palveluaan suhteessa esim. Twitteriin ja muihin kuratointialustoihin:

Kuratoitu tietopankki – Googlen korvike?

Itselleni tärkeä Scoop.it:n ominaisuus on se, että julkaistuja sisältöjä voidaan asiansanoittaa (”tag”) ja hakea (”filter”) kunkin julkaisun sisältä tai koko palvelusta. Asiasanoittaminen on keskeistä sisällön löydettävyyden kannalta ja se helpottaa olennaisesti uutisvirran alle peittyneen vanhemman sisällön esiin kaivamista. Laadukas, huolella kuratoitu sisältö ei nimittäin vanhene, ja on etu, mitä helpommin se on löydettävissä.

Tiedon järjestäminen luo ymmärrystä
Käytännössä materiaalin luokittelu mahdollistaa tiettyyn aihepiiriin liittyvän tietopankin rakentamisen Scoop.it:iin pidemmällä tähtäimellä. Järjestetty tiedon kokoelma luo huomattavasti syvempää ymmärrystä kuin pelkkä julkaisuajankohdan mukaan järjestynyt linkkilista.

Tällaiset kuratoidut tiedon kokonaisuudet (ks. esim. tämä) ovat kovaa vauhtia nousemassa todelliseksi vaihtoehdoksi tiedonhaulle Googlen avulla. Ihminen hakkaa hakurobotin mennen tullen sisällön kriittisessä arvioinnissa, jäsentelyssä ja valikoinnissa. Sreedhal Pillai Huffigton Post -lehdestä heittääkin ilmaan kysymyksen, kuinka kauan kestää, kunnes ”Googlaa se” muuttuu muotoon ”Skuuppaa se”.

Laatu, ei määrä
Oma kuratoinnin (ja bloggauksen) filosofiani on, että panostan ennemmin laatuun kuin määrään. Kuraattorin tehtävä ei mielestäni ole jahdata uutisia, vaikka hän ajankohtaisia alansa tapahtumia seuraakin. Ennemmin hänen tulee tunnistaa se sisältö, joka kestää aikaa tai tuo jotakin uutta keskusteluun. Elämme tietotulvan keskellä, ja kaikki redundantti, samoja ajatuksia toistava sisältö (jota on paljon!) kuluttaa vain lukijan aikaa. Kuraattorin tulee tunnistaa arvokas sisältö ja suodattaa kaikki muu pois. Vain tällöin hänestä voi tulla keskeinen tiedon resurssi ja auktoriteetti alallaan.

Yhteisten mielenkiinnon kohteiden ympärille syntyvät yhteisöt

Scoop.it:n perimmäinen ajatus on auttaa luomaan ja kehittämään yhteisen mielenkiinnon kohteen ympärille syntyviä yhteisöjä. Lopuksi ajattelin esitellä yhden koutusteknologian saralla vaikuttavan kuraattorin, joka on onnistunut tässä mainiosti.

Timo Ilomäki on onnistunut keräämään Scoop.it:issä yli 27000 näyttökertaa ja on siten palvelun tunnetuin suomalainen. Hän kuratoi mm. aiheista iPadit opetuksessa, koulutusteknologia teoriassa ja käytännössä ja suomeksi Opeskuupissa. Kysyin muutaman kysymyksen Timolta (@ilotimo) tätä artikkelia varten.

Kuinka pitkään olet kuratoinut?

Olen twiitannut pari vuotta melko aktiivisesti (@ilotimo). Parhaat twiitit menevät Diigo-linkkikirjastoon, mutta halusin vielä visuaalisempaa koontia twiiteille, siksi valitsin Scoop.it! –palvelun.  Blogannut olen 1,5 vuotta, Scoopit! –julkaisuja toimittanut alle vuoden.

Miksi päätit ryhtyä kuratoimaan – mikä on motivaation
lähteesi?

Olen halunnut itse toimittaa ja  jäsennellä omia julkaisuja, mikä itsessään on jo mielekästä ja opettavaista. Haluan myös verkottua globaalisti koulutusalan ihmisten kanssa. Tiedon jakamisen kulttuuri kuuluu kuratointiin, joten kun jaan loistavaa tietoa, saan uutta kiinnostavaa tietoa verkostolta. Tämä on ammatillista kehittymistä ja täydennyskoulutusta parhaimmillaan.

Lisäksi vedän vuosittain mm. Opetushallituksen hankkeita, joiden uusien tavoitteiden tiedon haun aloitan Twitteristä ja Scoopitista. Uusinta hanketta varten perustin esim, lisätyn todellisuuden (Augmented reality) Scoop.it!n.

Miksi valitsit Scoop.it:n?

Scoop.it on visuaalisuudessaan loistava. Se on myös erittäin selkeä ja helppokäyttöinen ja julkaisuja voi olla monta.

Scoop.it -yhteisö itsessään on aivan loistava. Oman verkostoni kautta löydän suoraan muiden skuuppien resurssit. Kuratoitu sisältö on laadukasta ja jäsenillä on kiinnostavia julkaisuja mm. iPadeihin ja koulutusteknologiaan liittyen. Viimeisen parin vuoden aikana olen saanut kuratoinnin myötä mahtavia uusia kontakteja.

Onko kuratointi avannut sinulle uusia mahdollisuuksia, tuonut arvostusta, verkkonäkyvyyttä tai auktoriteettia?

Kuratointi ja bloggaus, jota myös teen, tuovat näkyvyyttä, uusia kansainvälisiä ystäviä ja sitä kautta helpottaa verkottumista, kun alkaa olla ns. tunnettu.  Olen saanut paljon haastattelupyyntöjä ja lisäksi #finnedchat ja #scoop.itin kautta puhumme paljon suomalaisesta koulutuksesta.  Kaikki tämä palvelee omaa ja työkavereiden tiedon saantia sekä teknologian parempaa hyödyntämistä suomalaisissa kouluissa.

Onko sinulla vinkkejä aloittelevalle kuraattorille?

Etsi itseäsi kiinnostava aihe ja rajaa se tarkasti – ei liian yleistä sillisalaattia.
Itselläni on iPhone apps & resources, iPads in High School, Education Technology – theory & practice, #Finnedchat ja Opeskuuppi suomeksi, sekä uusin Augmented reality. Kaksi uutta on vielä myöhemmin syksyllä tulossa. Jaa tietoa, niin omaa kuin muiden -  samalla sinä opit, muut oppivat ja myös opiskelijat oppivat.

Iso kiitos Timolle haastattelusta! Kannattaa myös vilkaista tuoreita Scoop.it -julkaisujani oppiminen 2.0 ja työ 2.0.

 

1 Comment

  1. Timo Paasikunnas 10 kuukautta ago

    Kiitos jälleen kerran oppitunnista, selkeästä sellaisesta. Tämä antoi linjaa omalle aloittelevalle skuuppaamiselle, joka oli muuten hyvä vertaus googlaamiselle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>