Skip to content

Mistä rakentuu henkilöbrändi ja maine verkossa?

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Henkilöbrändi ja maine verkossa
N

ykyisin henkilöbrändi ei kuulu enää vain laulajille ja poliitikoille. Verkossa ja sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi brändätä osaamistaan ja siihen on ryhtynyt moni tavallinen toimistotyöläinenkin. Joillakin aloilla, kuten kuten IT, markkinointi ja viestintä, on alettu jo vaatia asiantuntijana profiloitumista verkossa. Töitä haetaan yhä enemmän linkeillä ja olisi toivottavaa, että googlettamalla verkosta löytyisi vakuuttava lista omia aikaansaannoksia.

Hesarin jutussa ”pakko brändätä”, Landys Roimola kertoo, miten taiteilijan työnhaku nykyisin tapahtuu. Hän ei tyytynyt tarjolla oleviin lipunmyyjän hommiin vaan laittoi rohkeasti postia Flow -festivaaleille, ja ehdotti festivaalille tilausveistosta.  ”Markkinoin itseäni ja työtäni. Ei siinä ole mitään pahaa. Ei kukaan tule hakemaan tuntematonta taiteilijaa kotoa”, hän kertoo. Ja mikä huomion arvoista: tuskinpa Roimolalle olisi vastattu myöntävästi, ellei hänellä olisi ollut vakuuttavaa käyntikorttia – portfoliota verkossa täynnä aiempia töitä. Veikkaanpa, että tällainen tarina alkaa olla tavallinen aika monella muullakin alalla.

Mikä on henkilöbrändi?

”Henkilöbrändivalmentajaksi” itseään tituleeraava Heli Sirkiä määrittelee henkilöbrändin tavoitteelliseksi toiminnaksi, jolla halutaan rakentaa itsestä positiivista mielikuvaa. Työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti kilpaillummiksi ja yhä useampi meistä joutuu markkinoimaan osaamistaan yrittäjämäisesti.

Käsitteenä ”henkilöbrändi” tökkii omaan korvaani. Henkilöbrändäys ikäänkuin pitää sisällään ajatuksen, että pelkästään tunnettuus riittää, eikä teoilla ole väliä. Henkilöbrändistä tulee myös helposti mieleen manipuloitu kiiltokuva, jolla on jokin kaupallinen tarkoitus: myydä oheistuotteita, kalastaa ääniä tai huijata ihmisiä uskomaan omaan aatteeseensa. Arttu Mäkelä kirjoittaa tässä hengessä, miten sosiaalisessa mediassa moni rakentaa nykyisin ylleen ”kiiltävää haarniskaa”, jonka tarkoitus on hohtaa ulospäin, mutta kätkeä samalla todellinen ihminen. Vai meneekö se nyt ihan niin?

Autenttisuus vs. mainospuhe

Toisaalta minkä tahansa kestävän brändin keskeinen ominaisuus on aitous. Päälleliimattu kermakakkukiille toimii erityisen heikosti sosiaalisessa mediassa. Tunnistamme tyhjän mainospuheen ja suljemme korvamme siltä. Sen sijaan viritymme verkossa kuuntelemaan niitä, jotka jakavat laadukasta sisältöä. Jaamme hyviä juttuja edelleen verkostoissamme eteenpäin, mikä on tietenkin samalla myös parasta mainosta niille. Kaikki voittavat.

Verkossa maine kasvaa alhaalta ylös

Ehkä negatiivinen mielikuva brändäämisestä johtuu siitä, miten brändejä rakennettiin ennen verkkoa. Ennen tietoa tihkui vähemmän ja oltiin enemmän ensivaikutelman ja mielikuvien varassa. Brändejä rakennettiin pienillä tiimeillä neukkareissa ja työnnettiin ylhäältä alas erilaisin kikoin ja kamppanjoin. Markkinointipuheessa kaikki tuppasi olemaan vähän elämää suurempaa, oli niitä aineksia tai ei.

Verkossa sen sijaan maine kasvaa alhaalta ylös. Se rakentuu vähitellen pienistä teoista, jotka leviävät ihmisten huulilla – yksi kerrallaan. Parhaimmillaan verkon turboahdettu puskaradio voi levittää jutut päivässä tuhansien ihmisten näkyville. Maineen rakentumisessa olennaista on yhteisö ja verkostot, jotka sanaa levittävät.

Asiantuntijabrändi = näkyvää substanssiosaamista

Väitän, että on fiksumpaa ”brändätä itsensä” ihan autenttisella substanssiosaamisella kuin alkaa rakentamaan ylleen mainoshaarniskaa. Oikea osaaminen kyllä markkinoituu ja on pikemminkin haitaksi, jos päähuomio suuntautuu ulkokuoren kiillottamiseen. Vahva asiantuntijabrändi ja maine verkossa rakentuu pitkäjänteisen työn myötä. Oman osaamisen jakaminen ja aktiivisuus somessa kantavat tässä kauas. Ne luovat ”hyvää karmaa” (industry goodwill), joka rinnastuu mielessäni vahvaan henkilöbrändiin.

Sisältö on pääomaa verkossa

Monilla aloilla jo pelkkä halu jakaa omaa osaamista verkossa voi riittää yllättävän pitkälle. Jos suurin osa oman alan asiantuntijoista ei jaa tai julkaise juuri mitään verkossa, heistä on helppo erottua edukseen (ks. esim. edellinen kirjoitukseni ”Tutkija somessa”). Tiedon panttaajat eivät löydy verkosta toisin kuin aktiiviset julkaisijat. Heillä ei ole sisältöpääomaa, joka verkkoa viime kädessä pyörittää.

Sanonkin, että oman osaamisen jakaminen ja avoimilla pelikorteilla pelaaminen ovat parasta markkinointia nykyisin. ”Avokeittiökulttuuria”, kuten Ville Tolvanen asian muotoilee.

Tietty on plussaa, jos uskaltaa lisäksi laittaa persoonaansa peliin. Pelkät 140 merkin nokkelat heitot Twitterissä eivät kuitenkaan riitä kovin pitkälle. Jos haluaa oikeasti erottua verkossa, on julkaistava omaa originaalia sisältöä. Yksi parhaista välineistä tähän on blogi, joka tuo osaamisen näkyväksi.

Blogi konkretisoi osaamisesi

Nykyisin pitää lyödä tiskiin konkreettiset todisteet osaamisesta. Verkkoon tulisi saada näkyviin todelliset projektit (portfolio), ajatusprosessi (blogi) ja sosiaaliset verkostot (some-profiilit). Niillä vakuutetaan rekrytoijat ja asiakkaat oikeasti, eikä millään CV:n sanamuotojen pyörittelyllä. CV viestii heikosti todellisesta osaamisestamme. Se on kuin luuranko (mainospuhe) jos sitä vertaa blogiin, joka on varsinainen liha ympärillä (todistusaineisto). Kuten Miia Kosonen kirjoittaa, on parempi myydä osaamistaan kuin tutkintoa.

Olen itse blogannut nyt reilut pari vuotta, tuloksena 60 blogiartikkelia. Julkaisutahtini ei ole mitenkään päätä huimaava – yksi artikkeli 2-3 viikossa. Tähän mennessä 36398 ihmistä on käynyt täällä Sometekin sivuilla ja he ovat saaneet aikaiseksi 102902 sivunäyttöä. Ja kyllä, tämä näkyvyys on poikinut paitsi hyviä kontakteja, myös asiakkaita ja keikkoja.

Tärkein syy tulla tälle sivustolle on nimenomaan blogi. Blogin toimivuudesta kävijämäärien kasvattamisessa on  paljon näyttöä, ja tutkimusten mukaan se voi hyvinkin viisinkertaistaa sivuston liikenteen. Toki se vaatii hyvää sisältöä. Ja liiketoiminnaksi muutettaessa vieläpä strategista sisältöä.

Tämän huomioon ottaen ihmettelen, kuinka moni asiakas edelleenkään ei suunnittele blogia tai julkaisutoimintaa sivustonsa yhteyteen. Internetissä ”build it and they will come” -ajatusmalli ei toimi, vaan pelkäksi käyntikortiksi typistyvillä sivustoilla on hiljaista. Sivuston julkistaminen on vasta alkusoittoa, sen jälkeen varsinainen työ alkaa. Itse uskon itse pitkäjänteiseen kehittämiseen verkossa, ja osaan auttaa paitsi suunnittelussa, myös sivuston sisällön strategisessa kehittämisessä.

Kirjoittaja suunnittelee verkkosivustoja ja auttaa luomaan verkkostrategian, jolla sivusto menestyy verkossa. Jos haluat verkossa matkaasi kumppanin, joka tukee menestystäsi pitkällä tähtäimellä, ota yhteyttä.

Jaa kirjoitus:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on email
Email

Tilaa uutiskirje

Saat uudet blogit suoraan sähköpostiisi. Tilaamalla hyväksyn, että tietoni tallennetaan Sometekin uutiskirjeen tilaajarekisteriin.