Skip to content

BYOD eli kuluttajistuminen oppimisessa ja työssä

BYOD eli kuluttajistuminen, oppiminen ja työ
B

YOD (=Bring your own device) -ilmiö, eli kuluttajistuminen tarkoittaa sitä, että työntekijät / oppijat käyttävät töissä tai opiskelupaikalla omia (äly)laitteitaan. Viime vuosina ilmiö on voimistunut, kun kuluttajilla alkaa olla kotonaan parempaa teknologiaa kuin työpaikalla.

2017 joka toinen työntekijä käyttää töissä omaa mobiililaitettaan, kertoo tutkimusyhtiö Gartnerin tutkimus. Jo nyt 90% yrityksistä Yhdysvalloissa sallii omien laitteiden käytön. Syitä on monia: työntekijöiden tyytyväisyys, alhaisemmat kustannukset, mobiili joustavampi ja tehokkaampi työ. Gartner nimeää BYOD -strategian yleistymisen työelämän radikaaleimmaksi teknologiseksi muutokseksi vuosikymmeniin.

Yhdysvalloissa yritykset ottavat BYOD-strategian käyttöön kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Euroopassa, missä kuluttajistuminen on kaikkein harvinaisinta (!). Suomessa vasta puolet yrityksistä sallii omien laitteiden käytön. Tietohallinto suhtautuu usein kuluttajistumiseen kielteisesti, koska se haastaa heidän nykyiset käytäntönsä. Huolenaiheita ovat mm. tietoturva, ohjelmistojen yhteensopivuus ja käyttäjien tukitarpeiden kasvaminen.

Byodroid - responsiivinen WordPress verkkosivusto

Olin tänä syksynä mukana toteuttamassa OPH:n rahoittamaa BYODroid -hanketta, johon suunnitelin visuaalisen ilmeen ja verkkosivuston. Tästä heräsi halu tuoda esiin syyt, miksi niin yritysten kuin oppilaitosten kannattaa luoda BYOD -strategia viimeistään nyt.

10 syytä ottaa käyttöön BYOD -strategia

1. Mobiililaitteet ovat tulevaisuutta

Yhdysvalloissa mobiililaitteiden määrä ohitti pöytäkoneiden määrän jo 2013. Älypuhelin löytyy Suomessakin jo enemmistöltä ja sitä olisi luonteva käyttää myös töissä. Laitteet kulkevat joka tapauksessa jo ihmisten mukana, joten miksi niitä ei hyödynnettäisi?

2. Tyytyväisemmät työntekijät

Monien kyselyiden mukaan BYOD lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Mieluisat, modernit laitteet auttavat monella tapaa tekemään työtä paremmin: joustavammin, vähemmän aikaan ja paikkaan sidottuna ja yksilöllisemmin.

IT -tuki holhoaa kuin lastentarhassa

Ymmärrän hyvin ihmisten halun käyttää omia laitteita, kun joskus työpaikalla mikään ei tunnu toimivan. Monissa suomalaisissa organisaatioissa IT-tuki holhoaa tarpeettoman tarkkaan ihmisiä. Työasemiin ei saa itse asentaa ohjelmia, asetuksia ei voi muuttaa ja jokaiseen asiaan on erikseen pyydettävä lupa. Käyttäjien pyyntöihin suhtaudutaan penseästi, kun ne lisäävät IT:n työtaakkaa. Työkulttuurista tulee vähän sellainen olo, kuin oltaisiin lastentarhassa. On turhauttavaa, kun omaa työtä ei voi rajoitusten vuoksi tehdä niin hyvin kuin osaisi.

Siinä ei ole suoraan sanottuna mitään järkeä, että joku ulkopuolinen päättää puolestamme niin tärkeästä asiasta kuin työvälineistä. Teknologia on noussut yhä tärkeämpään rooliin työelämässä ja fiksuilla digivälineillä saa aikaiseksi enemmän ja parempaa. Rajoitteiden ja kontrollin sijaan tulisi lähteä siitä, että ihmiset tuntevat itse parhaiten omat tarpeensa ja osaavat valita työnkulkuaan tukevat välineet.

3. Tuottavammat työntekijät

Cisco tutki BYOD -ohjelmien heijastumista tuottavuuteen Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Kiinassa, Intiassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Vuositasolla perustava BYOD -toteutus nosti tuottavuutta keskimäärin 350 dollaria / työntekijä, mutta optimaalinen BYOD -strategia voisi nostaa summan 1650 dollariin vuodessa.

Esimerkiksi Intel ymmärtää, mistä naruista tulisi vetää. Heillä Byod -ohjelma on nostanut tuottavuutta jokaista työntekijää kohden huikeat 57 lisäminuuttia / päivä.

4. BYOD -työympäristö tukee vuorovaikutusta ja yhteistyötä

Mobiililaite ei sido omaan työpisteeseen tai luokkaan. Laitteiden kanssa voi kokoontua piiriin, asettua mukavasti säkkityynyille, mennä puistoon tai kahvilaan. Yksi voi osallistua kokoukseen kotoaan, toinen työpisteestään ja kolmas kahvilasta. Joustavat välineet mahdollistavat yhteistyön missä vain ja milloin vain.

Jos tätä vertaa vaikkapa perinteiseen ATK -luokkaan, jossa koneet ovat rivissä ja ihmiset piilossa niiden takana, ero on valtava. Fyysinen tila tappaa tehokkaasti vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen, kun sen tulisi tukea sitä. Kun taas laitteet kulkevat huomaamattomasti mukana, tilassa voidaan ryhmittyä ja asettua juuri niin kuin tilanne vaatii.

5. Yksilöllinen oppiminen ja työ

Omat mobiililaitteet tukevat yksilöllistä oppimista ja työntekoa. Työntekijät / oppijat hallitsevat itse omia laitteitaan, päättävät mitä sovelluksia käyttävät ja millaisen workflow:n haluavat rakentaa. Väline muokataan omaan työtapaan sopivaksi. Tämä lisää omistajuuden tunnetta ja sitä myötä työ- ja opiskelumotivaatiota.

BYOD lähtee yksilön, ei organisaation tarpeista. Koko organisaatio kuitenkin hyötyy yksilöiden parantuneesta työpanoksesta.

6. Käyttökokemus

Mobiilisovellukset (apps) ovat yleensä ottaen intuitiivisempia ja helppokäyttöisempiä kuin pöytäkonesovellukset. Käyttökokemuksen suhteen ne nähdään usein edelläkävijöinä. Esimerkiksi web-suunnittelu on viime vuodet jäljitellyt pitkälti mobiilisuunnittelun trendejä.

Käyttökokemuksella on väliä. Hyvä käyttökokemus lisää tunnetta työn mielekkyydestä, mikä nykytiedon valossa heijastuu suoraan työ- ja oppimistuloksiin. Laadukas instrumentti inspiroi soittamaan, sanoisi tähän muusikko. Parhaimmillaan työnteko ja oppiminen on koukuttavaa ja synnyttää flow -tilan. Pahimmillaan turhautuminen kankeisiin työvälineisiin puolestaan voi tappaa ilon tekemisestä.

7. Omaa laitetta vaivattominta käyttää

Käyttäisitkö mielummin itsellesi tuttua laitetta vai vierasta konetta? Ihmiset osaavat jo käyttää omia laitteitaan, eikä heidän tarvitse taistella esimerkiksi työkoneen vieraan käyttöjärjestelmän kanssa. Mitä vähemmän kitkaa teknologian käyttö aiheuttaa, sitä paremmin voi keskittyä itse oppimiseen / työhön.

Älylaitteet ovat henkilökohtaisia siinä mielessä, että ne muistavat omat asetukset, salasanat ja sovellukset. Käyttö on siksi vaivattominta ja nopeinta silloin kun käyttäjä itse hallinnoi laitettaan työnantajan tai oppilaitoksen sijaan.

8. Silta työpaikan / koulun ja kodin välillä

Kaikkialla arjessa mukana kulkevat mobiililaitteet auttavat luomaan siltaa koulun / työpaikan ja kodin välille. Ne mahdollistavat työn missä vain ja milloin vain ja tukevat siten avointa, ”rajatonta” oppimista.

Työasiat eivät ole lukittuna työkoneella vaan ne kulkevat aina mukana. Varsinkin luovassa työssä, jota meistä yhä useammalta vaaditaan, tämä on tärkeää. Oivallukset (=lisäarvo) eivät synny orjallisesti 8-16 välillä, vaan niitä saattaa tulla milloin tahansa päivän aikana alitajunnan työstäessä asiaa.

9. Mediarikas viestintä

Älypuhelin on monipuolinen medialaite, jolla saa laadukasta valokuvaa, videota ja ääntä. Sosiaalisen median myötä mediarikas viestintä alkaa olla osa yhä useamman työnkuvaa. Opiskelussa puolestaan monipuolinen median käyttö innostaa ja motivoi paremmin kuin pelkkä tekstien tuottaminen.

10. Maksaa vähemmän

Yksi painavimmista perusteista ottaa BYOD käyttöön on sen kustannusten alhaisuus. Yrityksen tai oppilaitoksen ei tarvitse tehdä investointeja, kun kaikki tuovat omat laitteensa. Toisin kuin Vantaalla, joka päätti hankkia taulutietokoneet 27000 oppilaalle, ei useimmilla kouluilla ole varaa jättihankintoihin. Siksi BYOD voi olla niiden ainoa mahdollisuus.

Mitä BYOD vaatii?

B

YOD vaatii yritykseltä tai oppilaitokselta järjestelmät, jotka toimivat millä tahansa laitteella – olipa kyseessä iPhone, Android -tabletti tai Windows -pöytäkone. Yksi yleisimmistä ratkaisuista tähän on responsiivinen suunnittelu, jonka avulla verkkosivusto skaalautuu joustavasti eri kokoisille näytöille.

Suunnittelen itsekin moderneja työ- ja oppimisympäristöjä, jotka tukevat BYOD -strategiaa. Sosiaalinen intranet ja sosiaalisen median oppimisympäristö Campus 2.0 toimivat universaalisti kaikissa laitteissa. Viimeisin suunnittelemani some-oppimisympäristö mediakoulu.com tuli käyttöön Lapissa reilun 140 opettajan TVT -koulutushankkeeseen.

Mediakoulu - some-oppimisympäristö, BYOD

BYOD yleistyy vauhdilla

Edellä esitetyt syyt huomioonottaen veikkaan, että BYOD -strategia tulee yleistymään vauhdilla sekä yrityksissä että oppilaitoksissa. Jäikö joku syy mainitsematta? Kerro kommenteissa.

Ps. Miten BYOD tulisi suomentaa? ”Kuluttajistuminen” ei oikein viesti samaa asiaa kuin alkuperäinen englanninkielinen termi. Tuo oma laitteesi eli TOL?

Kirjoittaja suunnittelee moderneja sosiaalisia työ- ja oppimisympäristöjä, jotka toimivat kaikissa laitteissa ja tukevat BYOD -strategiaa.

Jaa kirjoitus:

Facebook
Twitter
LinkedIn
Email

Tilaa uutiskirje

Saat uudet blogit suoraan sähköpostiisi. Tilaamalla hyväksyn, että tietoni tallennetaan Sometekin uutiskirjeen tilaajarekisteriin.