iPad on alusta asti mielletty mainioksi välineeksi sisällön kuluttamiseen. Sen sijaan laitteen ongelmana on pidetty tuottavaa työtä. Yksi syy tähän on näppäimistön puute – kirjoittaminen kosketusnäytöllä on hitaampaa.
Continue readingHyvä paha iPad. Osa 1: Tablettien vallankumous
Viime aikoina on ollut vahvoja merkkejä siitä, että seuraava opetusteknologinen mullistus liittyy tablet-tietokoneisiin. Tämän vuoden interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssissa kaikki presentaatiot, joissa taikasana ”iPad” oli mainittu, olivat tupaten täynnä.
Continue readingWordPress nousukiidossa 2012 – valtava potentiaali oppimisen ja yritystoiminnan kannalta
WordPress on maailman suosituin julkaisualusta ja sen suosion kasvulle ei näy loppua. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 20-25% web-sivustoista käyttää 2012 voimanlähteenään Wordpressiä.
Continue readingMediataidot ovat tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja
Opetushallitus julkaisi hiljattain sosiaalisen median opetuskäytön suositukset, jotka ovat tärkeä askel opetuksen kehittämisessä. Vihdoinkin myös ylimmällä hallinnon tasolla tunnustetaan, että tapamme työskennellä, kommunikoida sekä tuottaa tietoa on murroksessa sosiaalisen median käytön myötä. Tällä sivustolla käytän muutoksesta nimeä ”oppiminen ja työ 2.0” mukaillen ”web 2.0” -termiä.
Continue readingSosiaalisen median toimintamallien pankki
Sosiaalisen median tukemaan opiskeluun siirtymisessä ei ole pohjimmiltaan kyse jonkin teknisen vimpaimen, kuten dokumenttikameran käyttöönottamisesta luokassa. Some-opiskeluun liitetään toimintamalleja, joissa korostuu yhteistyö ja verkostomainen oppiminen, oppimisprosessin jakaminen ja yhteisöllinen oppiminen, avoin ja ”epävirallinen” oppiminen, sekä oppijalähtöisyys ja opiskelijoiden itseohjautuvuus.
Continue readingSosiaalisen median johdantokurssi
Sosiaalisen median johdantokurssilla opiskelijoiden tulisi ottaa haltuun opinnoissa käytetyt some-välineet ja niihin liittyvät toimintatavat. Tavoitteena on, että tulevilla kursseilla sosiaalisen median käyttöä ei tarvitse enää harjoitella, vaan taitoja voidaan alkaa suoraan hyödyntämään opiskelussa. Tällöin kukin opettaja voi keskittyä täysipainoisesti oman kurssinsa sisältöihin, eikä hänen tarvitse luoda perusedellytyksiä opiskelulle. Opiskelijat taas pääsevät käyttämään taitojaan ja kehittymään oppijoina.
Continue readingSosiaalinen media osana tutkintoa
Sosiaalisen median välineistä ja -työtavoista voi olla hyötyä lähes kaikessa opiskelussa, ja siksi ne kannattaa liittää osaksi koko opintopolkua / tutkintoa. Tämä edellyttää muutosta koko oppilaitoksen toimintakulttuurissa, opetusmenetelmissä ja opiskelijoiden oppimistavoissa.
Continue readingWordPress – paras web-ohjelmistoalusta oppilaitoskäyttöön
Campus 2.0:n voimanlähteenä toimii Wordpress, web:in suosituin julkaisujärjestelmä. Wordpress -alustaa käyttää 15,8% maailman web-sivustoista. Alustan käyttäjiin lukeutuu mm. mediataloja (New York Times, Le Monde), suuryrityksiä (Adobe, Sony, Samsung), ja uusmediayrityksiä (Spotify, Mozzilla, Yahoo)
Continue readingOma tila – henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)
Campus 2.0 -konseptin taustalla on oppimisen filosofia, jossa korostuu oppimisen yksilöllisyys, omaehtoisuus ja luovuus. Sen sijaan, että opiskelijoita pyritään motivoimaan ulkoisin keinoin (opettaja määrää, instituutio vaatii), pyritään herättämään opiskelijan sisäinen motivaatio ja halu oppia. Sisäisen, ”aidon” motivaation synnyn kannalta on olennaista, että opiskelija hallitsee omaa oppimistaan, määrittelee itse tavoitteitaan (kurssin / opetussuunnitelman puitteissa) ja ”omistaa” omat tuotoksensa.
Continue readingMiksi Moodle on vanhanaikainen? Oppimisalustoista (LMS) kohti henkilökohtaisia oppimisympäristöjä (PLE).
Oppimisalustoja (Learning management system = LMS) kuten Moodle alettiin kehittää 1990-luvulla, ja niiden taustalla oleva käyttöfilosofia on jäänne tältä ajalta. Digitaaliset järjestelmät nähtiin tuolloin kätevänä paikkana varastoida dokumentteja, eikä vuorovaikutteisia web 2.0 välineitä juuri ollut.
Continue reading”Yhden luukun” malli: Campus 2.0
Some-välineiden avulla voidaan parantaa opiskelun laatua, mutta niiden käyttöön liittyy myös monia haasteita. Seuraavassa kuvailen pilotti-hankkeissa kohtaamiani ongelmia: some-ympäristöjen pirstaleisuutta, epäyhtenäisyyttä, teknistä monimutkaisuutta ja yksityisyyden puutetta. Esitän lopuksi ratkaisuni – ”yhden luukun” –mallin – joka ratkaisee monia näistä ongelmista.
Continue reading5 syytä tehdä oppilaitoksen laajuinen some-ratkaisu
Sosiaalisen median välineet tukevat luovia, verkostomaisia ja yhteisöllisiä työtapoja ja niistä voi hyötyä lähes kaikessa opiskelussa. Eniten hyötyä sosiaalisesta mediasta saadaan silloin, kun sitä käytetää koko oppilaitoksen laajuisesti (ks. Campus 2.0), eikä projektilähtöisesti tiettyihin kursseihin rajattuna ympäristönä. Oppilaitoksen laajuisella some-ratkaisulla saavutetaan mm. seuraavia etuja:
- Oppimisympäristön yhtenäisyys. Jos jokainen opettaja valitsee käytetyt välineet ja toimintatavat muista riippumatta, kokonaisuudesta voi tulla opiskelijan kannalta sekava: useita palveluita, paljon muistettavia käyttäjätunnuksia/salasanoja ja korkea oppimiskynnys. Yhteinen alusta, joka kokoaa kaiken opiskeluun liittyvän sisällön yhteen paikkaan, on selkeämpi ja helpompi käyttää (ks. ”Yhden luukun malli”).
- Tehokkaampi ajan käyttö. Tähän asti some-välineitä on Suomessa pilotoitu lähinnä määräaikaisissa hankkeissa ja usein yksittäisten innostuneiden opettajien toimesta. Keskeinen ongelma some-pilottihankkeissa on, että uusien välineiden käytön harjoittelu vie aikaa kurssin substanssiasialta. Edullisempaa olisi ottaa haltuun some-välineet ja -työtavat opintojen alussa (esim. sosiaalisen median johdantokurssilla) ja soveltaa niitä koko opintojen ajan. Tämä myös loisi opiskelijoille myös puitteet kehittyä oppijana ja käyttää välineitä älykkäämmin, tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin oman oppimisen tukena (ks. ”Sosiaalinen media osana tutkintoa”).
- Henkilöstön koulutus. Kun koko oppilaitoksella on yhtenäinen sosiaalisen median ratkaisu, henkilöstön koulutus oppimisympäristön käyttöön on suoraviivaisempaa. Pedagogisten toimintamallien jakaminen ja levittäminen on helpompaa, jos kaikki toimivat samoissa kehyksissä (ks. some-toimintamallien pankki).
- Oppiainerajat ylittävä yhteistyö. Oppilaitoksen laajuinen some-ympäristö avaa uusia mahdollisuuksia opiskelijoiden väliselle verkostoitumiselle ja yhteistyölle (ks. lisää täältä). Oppiaineiden rajat ovat osin keinotekoisia – työelämässä tarvitaan monipuolista osaamista, monialaisuutta ja poikkitieteellisyyttä. Sosiaalinen media voi tarjota ”luovia törmäyspintoja” eri alojen ihmisille. Tutkimusten mukaan usein tällaisista törmäyksistä syntyy usein innovaatioita. Usein menestyvien tuotteiden takana on eri alojen osaajista koostuva tiimi. Esimerkiksi Aalto yliopiston takana on ajatus kaupallisen, teknisen ja taiteellisen osaamisen yhdistämisestä.
- Yhteisöllisyys. Sosiaalinen media tukee yhteisöllisyyden ja ”me-hengen” syntymistä. Usein oppilaitoksen eri laitokset sijaitsevat fyysisesti erillään, joten yhteinen virtuaalitila voi olla tärkeä ihmisiä yhteen liittävä tekijä. On tärkeää, että oppilaitoksella on vahva identiteetti, ja opiskelijat kokevat olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Yhdessä tekeminen voi tehdä opiskelusta hauskempaa ja mielekkäämpää ja olla siksi tärkeä motivaation lähde.