Nykyisin työnantajat ovat yhä vähemmän kiinnostuneita tutkinnoista ja sertifikaateista ja enemmän todellisista taidoista ja työkokemuksesta. Tehokkain tapa antaa konkreettista näyttöä osaamisestaan on oma (asiantuntija)blogi tai ePortfolio.
Continue reading
Mashable uutisoi hiljattain, että Yhdysvalloissa 86% potentiaalisista työnantajista tutkii hakijoiden sosiaalisen median profiilit, olipa ne jaettu tarkoituksella tai tarkoituksetta. Ensimmäinen asia, minkä myös sinun potentiaalinen työnantajasi tekee, on Google -haku nimelläsi. Oletko vielä tarkistanut, mitä saat hakutulokseksi?
Continue reading
Valtaosa merkittävästä web-sisällöstä on Googlelle lähes näkymätöntä (ei hakutulosten ensimmäisellä sivulla). Salaisten algoritmien mukaan järjestetty linkkilista, jota muovaavat taloudelliset intressit, ei ole paras tapa löytää laadukkaita vastauksia ja selityksiä. Hakutulosten kärjessä on kaupallinen, hakukoneoptimoitu ja asemansa vakiinnuttanut sisältö (lumipalloefekti: suosio lisää suosiota).
Tuorein keskustelu, joka kiinnostaa pientä kohderyhmää, jää Googlen huomiosta kamppailtaessa usein pikaruoka-infon varjoon.
Tämä artikkeli on johdanto eKirjaan ”Tiedonhaku 2.0”.
Continue reading
Helsinki Business College:ssa alkaa nyt syksyllä mielenkiintoinen kehityshanke, jossa oppimisen tueksi otetaan iPadit ja sosiaalisen median oppimisympäristö Campus 2.0. Hankkeessa on tarkoitus kehittää mm. mobiilia kenttätyöskentelyä (esim. työharjoittelut, yrityskäynnit), mediarikasta (video, kuva, ääni) oppimista ja omaehtoista portfoliotyöskentelyä.
Continue reading
Millainen tulevaisuuden oppikirja / oppimateriaali? Voisiko kuratointi olla yksi ratkaisu verkkosisällön hallintaan opiskelun yhteydessä?
Continue reading
Voimakkaimpana välineenä tiedonhakuun pidän kuraattorien yhteisöjä – useista toistensa kanssa risteävien alojen asiantuntijoista koostuvia verkostoja, joka yhteistyössä suodattavat, lajittelevat, ja vinkkaavat toisilleen sisältöjä. Tässä artikkelissa käsittelen yhtä suosikkipalveluani – Scoop.it:iä – jonka kantava ajatus on auttaa luomaan yhteisten mielenkiinnon kohteiden ympärille kuraattoreiden yhteisöjä. Sokerina pohjalla on Scoop.it -palvelussa yli 27000 näyttökertaa keränneen Timo Ilomäen haastattelu.
Continue reading
Kuratointia on pidetty varteenotettavana ratkaisuna internetin tietotulvan hallintaan. En ole vielä tavannut ketään, jonka mielestä idea ei olisi hyvä – kuka ei haluaisi löytää helposti laadukasta sisältöä mielenkiinnon kohteistaan? Silti keskimääräinen internetin käyttäjä ei ole vielä kuullutkaan kuratoinnista.
Continue reading
Median kulutus, työ ja oppiminen ovat murroksessa. Perinteiseen massamediaan kuului sisältöjen monistaminen ja ”työntäminen” kuvitteelliselle kohdeyleisölle (esim. alle 40 vuotiaat kaupunkilaisnaiset). Internetissä yksilöllä sen sijaan on vapaus koostaa uutisvirtansa eri lähteistä omien mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Harva kuitenkaan on jaksanut ryhtyä tähän, koska laadukkaan sisällön seulominen netin runsaudensarvesta on ollut hankalaa. Nykyisin tämä ei enää ole kynnyskysymys: Ziten ja FlipBoardin kaltaisten henkilökohtaisten web-lehtien ilmestymisen myötä median yksilöllisestä seuraamisesta on tullut huomattavasti helpompaa.
Continue readingTulevaisuudessa tullaan käymään kamppailu siitä, mikä web-palvelu onnistuu tarjoamaan ihmisille helppoimman reitin kiinnostavan sisällön luo. Useimmille ihmisille ratkaisu on ollut Googlen hakukone, mutta tähän saattaa tulla muutos. Verkostoihin perustuvan tiedonhankinnan ennustetaan kasvavan nopeasti.
Continue readingNykyisin nettiin tuotetaan yhdessä päivässä enemmän sisältöä kuin mitä siellä oli olemassa kokonaisuudessaan vuonna 2003. Huomiotamme kuluttaa loputon ärsykevirta. On liian paljon sisältöä ja liian vähän aikaa. Oppimisen ja (tieto)työn kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on tehokkaat keinot hallita tietotulvaa, suodattaa pois roska ja löytää seasta helmet.
Continue reading
iPad on alusta asti mielletty mainioksi välineeksi sisällön kuluttamiseen. Sen sijaan laitteen ongelmana on pidetty tuottavaa työtä. Yksi syy tähän on näppäimistön puute – kirjoittaminen kosketusnäytöllä on hitaampaa.
Continue readingViime aikoina on ollut vahvoja merkkejä siitä, että seuraava opetusteknologinen mullistus liittyy tablet-tietokoneisiin. Tämän vuoden interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssissa kaikki presentaatiot, joissa taikasana ”iPad” oli mainittu, olivat tupaten täynnä.
Continue reading