Luulisi, että sosiaalinen media ja tieteellinen tutkimus olisivat kuin luotuja toisilleen. Kuitenkin tutkijat ovat edelleen aliedustettuina somessa. Miksi?
Continue reading2000-luvun kansalaistaidot: informaatio-, media- ja digitaidot
Nykyisessä tietoyhteiskunnassa toimiminen vaatii uusia digitaalisen kansalaisen taitoja: informaatio-, media- ja digitaitoja. Niitä ei juuri koulussa opita.
Continue readingPelillistäminen ja työ: Voiko ihminen muuttua?
Pelillistäminen (gamification) tarkoittaa pelien mekaniikan soveltamista eri ympäristöihin, kuten työelämään, opiskeluun tai verkkopalveluihin. Työelämässä pelillistämisen avulla voidaan mm. lisätä työntekijöiden motivaatiota, kannustaa heitä yhteistyöhön ja vauhdittaa innovaatioita. Mihin tämä perustuu?
Continue readingOppiva organisaatio: Vapauta ideoiden virta työyhteisössäsi
Jos jokainen antaa vähän, kaikki saavat paljon. Sosiaalinen intranet, jossa saadaan luotua jakamisen kulttuuri, on mitä parhain kasvualusta oppivalle organisaatiolle.
Continue readingÄlä kysy, jos vastauksen löytää Googlesta!
Älä kysy kysymyksiä, joihin Google -haku voi antaa suoraan vastauksen. Tai jos kysyt, niin anna opiskelijoiden käyttää nettiä asian selvittämiseen. Näin kehottaa Will Richardson mainiossa TED-kirjassaan ”Why School?” (2012).
Continue reading5 syytä tehdä oppilaitoksen laajuinen some-ratkaisu
Sosiaalisen median välineet tukevat luovia, verkostomaisia ja yhteisöllisiä työtapoja ja niistä voi hyötyä lähes kaikessa opiskelussa. Eniten hyötyä sosiaalisesta mediasta saadaan silloin, kun sitä käytetää koko oppilaitoksen laajuisesti (ks. Campus 2.0), eikä projektilähtöisesti tiettyihin kursseihin rajattuna ympäristönä. Oppilaitoksen laajuisella some-ratkaisulla saavutetaan mm. seuraavia etuja:
- Oppimisympäristön yhtenäisyys. Jos jokainen opettaja valitsee käytetyt välineet ja toimintatavat muista riippumatta, kokonaisuudesta voi tulla opiskelijan kannalta sekava: useita palveluita, paljon muistettavia käyttäjätunnuksia/salasanoja ja korkea oppimiskynnys. Yhteinen alusta, joka kokoaa kaiken opiskeluun liittyvän sisällön yhteen paikkaan, on selkeämpi ja helpompi käyttää (ks. ”Yhden luukun malli”).
- Tehokkaampi ajan käyttö. Tähän asti some-välineitä on Suomessa pilotoitu lähinnä määräaikaisissa hankkeissa ja usein yksittäisten innostuneiden opettajien toimesta. Keskeinen ongelma some-pilottihankkeissa on, että uusien välineiden käytön harjoittelu vie aikaa kurssin substanssiasialta. Edullisempaa olisi ottaa haltuun some-välineet ja -työtavat opintojen alussa (esim. sosiaalisen median johdantokurssilla) ja soveltaa niitä koko opintojen ajan. Tämä myös loisi opiskelijoille myös puitteet kehittyä oppijana ja käyttää välineitä älykkäämmin, tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin oman oppimisen tukena (ks. ”Sosiaalinen media osana tutkintoa”).
- Henkilöstön koulutus. Kun koko oppilaitoksella on yhtenäinen sosiaalisen median ratkaisu, henkilöstön koulutus oppimisympäristön käyttöön on suoraviivaisempaa. Pedagogisten toimintamallien jakaminen ja levittäminen on helpompaa, jos kaikki toimivat samoissa kehyksissä (ks. some-toimintamallien pankki).
- Oppiainerajat ylittävä yhteistyö. Oppilaitoksen laajuinen some-ympäristö avaa uusia mahdollisuuksia opiskelijoiden väliselle verkostoitumiselle ja yhteistyölle (ks. lisää täältä). Oppiaineiden rajat ovat osin keinotekoisia – työelämässä tarvitaan monipuolista osaamista, monialaisuutta ja poikkitieteellisyyttä. Sosiaalinen media voi tarjota ”luovia törmäyspintoja” eri alojen ihmisille. Tutkimusten mukaan usein tällaisista törmäyksistä syntyy usein innovaatioita. Usein menestyvien tuotteiden takana on eri alojen osaajista koostuva tiimi. Esimerkiksi Aalto yliopiston takana on ajatus kaupallisen, teknisen ja taiteellisen osaamisen yhdistämisestä.
- Yhteisöllisyys. Sosiaalinen media tukee yhteisöllisyyden ja ”me-hengen” syntymistä. Usein oppilaitoksen eri laitokset sijaitsevat fyysisesti erillään, joten yhteinen virtuaalitila voi olla tärkeä ihmisiä yhteen liittävä tekijä. On tärkeää, että oppilaitoksella on vahva identiteetti, ja opiskelijat kokevat olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Yhdessä tekeminen voi tehdä opiskelusta hauskempaa ja mielekkäämpää ja olla siksi tärkeä motivaation lähde.
Luovuus, työ ja oppiminen
Viimeaikaisissa koulutusstrategioissa (EK:n ”Oivallus” 2011, OPM:n ”Osaava ja luova Suomi”) on nostettu keskiöön luovuus, innovaatiotoiminta ja yrittäjyys. Sanotaan, että luovuutta ei voi opettaa, mutta luovuudelle voi luoda jotkin edellytykset. Sometek pyrkii herättelemään luovuutta suunnittelemalla toimintaympäristöjä, jotka ovat yksilöllisiä ja mukautuvia, verkostomaisia ja yhteisöllisiä, intuitiivisia ja helppokäyttöisiä.
Continue reading