Asiantuntija sosiaalisessa mediassa

Suuri osa suomalaisista asiantuntijoista ei näy juuri mitenkään verkossa. Esimerkiksi tutkijat loistavat poissaolollaan. Miksi? Samaan aikaan vähemmistö, joka taitaa sosiaalisen median ja verkon pelisäännöt, ottaa etumatkaa muihin nähden. Jos haluat pysyä mukana tässä kehityksessä, minulla on muutama vinkki jaettavana.

Miten asiantuntija siis voi hyödyntää sosiaalista mediaa?

Kuratointi rakentaa asiantuntijuutta

Ensimmäinen askel sosiaalisen median hyödyntämisessä on seurata alan vaikuttajia, kuunnella ja oppia. Oma oppimisvauhtini on moninkertaistunut sitä myötä kun olen alkanut hyödyntää verkostojeni jakamaa alani tietoa mm. Twitterissä ja LinkedInissä. Kirjoitin Twitterin käytöstä oppimisverkostona jo aiemmin.

Älä kuitenkaan jää passiiviseksi sivustakatsojaksi vaan osallistu keskusteluihin ja jakamiseen. Jakamalla päivittäin kiinnostavaa alasi sisältöä erotut positiivisesti ja pysyt kontaktiesi mielessä. Älä omi kiinnostavia juttuja itsellesi vaan anna hyvän kiertää verkostossasi. Saatat yllättyä, kuinka moni lopulta seurailee sivusta toimiasi verkossa ja mitä yllättäviä yhteydenottoja aktiivisuus voi poikia.

Parhaimmillaan jakaminen on kuratointia. Lyhyesti kyse on siitä, että asiantunteva ja alansa kehitystrendit tunteva kuraattori jalostaa verkon sekametelisopasta parhaat palat ja tarjoilee ne ymmärrettävässä muodossa yleisölleen. Ihmiset arvostavat tällaista toimintaa. Juuri kukaan meistä ei halua enempää nettihöttöä vaan vähemmän, parempaa ja osuvammin omia mielenkiinnon kohteita vastaavaa sisältöä.

Kuratoinnista onkin viime vuosina tullut keskeinen tapa olla asiantuntijana läsnä sosiaalisessa mediassa. Kuratointi pitää omat verkostot ”lämpiminä”, avaa yhteistyömahdollisuuksia muiden julkaisijoiden kanssa (verkossa et selviä yksin!) ja asemoi asiantuntijan puhumaan luontevasti koko alasta eikä pelkästään omasta itsestään. Kaikki tämä lujittaa luottamusta asiantuntijuuteesi.

Pelkkä kuratointi kuitenkaan harvoin riittää luomaan vakuuttavaa asiantuntijan verkkoläsnäoloa. Vai tuleeko mieleesi ketään vaikuttajaa, joka tunnettaisiin ainoastaan muiden tuottaman sisällön jakamisesta? Seuraava askel onkin tuottaa omaa sisältöä verkkoon.

Julkaisuvälineitä on monia: Slideshare, Youtube, blogi… Itse suosittelen WordPress -julkaisualustaa, jolla voi bloggaamisen lisäksi tehdä melkein mitä vain (verkkokauppa, sosiaalinen intranet…) ja johon voi upottaa sisältöä lähes mistä tahansa some-palvelusta. Idea on rakentaa kestävä ja 100% omassa hallinnassa oleva tukikohta verkkoon, eikä alistua ”digitaaliseksi vuokralaiseksi”.

Asiantuntijablogi paaluttaa osaamisesi

Tuleeko sinulla blogeista ensin mieleen äitiblogit ja teinien päiväkirjat? Jos, niin sinun on aika päivittää käsityksesi. Viime vuosina asiantuntijablogeja on alkanut nousta verkkoon kuin sieniä sateella. Tässä muutama esimerkki tunnetuista asiantuntijablogeista: Esko Kilpi (työ), Juhana Kokkonen (oppiminen), Tuija Aalto (media), Ville Tolvanen (talous), Perttu Tolvanen (web design) jne.

Asiantuntijablogi on paras tapa tuoda oma osaaminen esiin ja erottua omana tunnistettavana äänenä verkossa. Kun CV on pelkkä luettelo taidoistasi, blogi todistaa konkreettisesti osaamisesi. Sosiaalisen median silppupäivitykset unohtuvat nopeasti, mutta pohditumpi blogisisältö kestää aikaa ja tuo verkkoläsnäoloosi syvyyttä. Kun ennen asiantuntijastatuksen sai väittelemällä ja kirjoittamalla kirjan, nykyisin keino voi olla myös bloggaus.

Blogin myötä etsit todennäköisesti itse harvemmin töitä ja yhä useammin sinulle tehdään työtarjouksia. Jos bloggaat intohimon kohteistasi, luoksesi löytää enemmän toivomiasi asiakkaita, jotka jakavat näkemyksesi. Blogillasi ”opetat  heitä ajatteluusi” ja saat siksi mielekkäämpiä toimeksiantoja. Toisaalta silloin kun päätät hakea jotakin työtä aktiivisesti, sinun on helppo erottautua muista hakijoista näytöilläsi verkossa (jotka ovat sosiaalisesti todennettuja). Ainakin tällaisia ovat omat kokemukseni.

Valloita oma aihepiirisi verkossa

Verkossa läsnäolevat asiantuntijat asettavat minimistandardin alansa asiantuntijatyölle. Jakamalla verkossa osaamistaan ilmaiseksi he osoittavat, mitä alalla toimiakseen on vähintään osattava. Samalla he lunastavat asiakkaidensa luottamuksen. Avoin omien pelikorttien näyttäminen on paljon vakuuttavampaa kuin tyhjä itsekehu, joka kuuluu menneen ajan yritysviestintään. Asiantuntijan osaamisen paras puolestapuhuja on sisältö, joka 1) löytyy hakukoneista ja 2) leviää sosiaalisen median puskaradiossa.

Asiantuntijan kannattaa ottaa tavoitteekseen valloittaa verkosta oma aihepiirinsä. Kun joku alkaa etsiä aiheesta tietoa, hän ei voi olla törmäämättä kyseisen henkilön tuotoksiin. Hän tulee vastaan joka puolella: Google -haussa, Twitterissä, LinkedInissä, Slidesharessa…

Vanha totuushan on: jos et ole Googlen ensimmäisellä sivulla, et ole olemassa. Tuore lisäys tähän kuuluu: jos et näy sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Jos näyt kummassakin sanoisin, että sinusta on tullut alasi verkkobrändi. Ihmiset kääntyvät puoleesi ensimmäiseksi.

On jännä huomata, että monella isolla perinteisellä toimijalla on verkossa suhteettoman pieni jalanjälki. Siksi jopa yksittäinen asiantuntijablogi voi voittaa verkkonäkyvyydessä monia isoja organisaatioita. Millä avuin? Hyvällä sisällöllä, pienellä hakukoneoptimoinnilla ja sosiaalisen median taitamisella. Meneillään on digitaalinen uusjako, jossa voittajia ovat moniosaajat, jotka paitsi hallitsevat alansa, osaavat myös kommunikoida osaamisestaan verkossa.

Asiantuntijatyön freemium malli

Freemium (free + premium) on yleistynyt nopeasti verkkoliiketoimintamallina. Spotify, Evernote ja SuperCell ovat esimerkkejä sen voittokulusta. Näyttäisi, että sitä voi soveltaa myös asiantuntijatyöhön. Työnantajat haluavat asiantuntijan taidoista ”kokeiluversion” – näytöt pitää lyödä esille tiskiin eikä pitää lukkojen takana kaapissa.

Toki kaikkea osaamistaan ei voi jakaa ilmaiseksi – jollainhan sitä pitää elantonsa ansaita. Maksaville asiakkaille pitää tarjota selkeää lisäarvoa. Siksi asiantuntija tarvitsee verkossa sisältöstrategian – mikä osa osaamisesta on ilmaista ja mikä maksaa. Esimerkiksi perustason tietämystä voi jakaa huoletta, kunhan on tarjota ”seuraavan tason tietämystä” siitä maksaville.

Tällä hetkellä moni asiantuntija ei kuitenkaan ole valmis jakamaan verkossa juuri mitään osaamista. Sanonpa tähän vaan, että tietoa panttaavat asiantuntijat ovat tulevaisuuden suurimpia häviäjiä. Heidän näkyvyytensä verkossa on lähellä nollaa ja sisällöntuottajien määrän kasvaessa (=kilpailu) heidän on yhä vaikeampi vakuuttaa asiakkaita, kumppaneita ym. tahoja. Jos leikkiin ei ryhdy, on vaarana tippua pelistä pois.

Asiantuntijaksi verkossa? Aloita nyt

Mistä aloittaa verkon valloitus? Voit aloittaa tutkimalla digitaalista jalanjälkeäsi. Tee Google -haku omalla nimelläsi ja tutki mitä tuloksia saat. Pieni vinkki: LinkedIn -profiili ja blogi nousevat usein helposti haun kärkeen. Muista, että kaikki kommentit ja keskustelut jäävät verkkoon, eikä niistä usein pääse eroon. Pelon sijaan parempi on kuitenkin lähteä siitä, että pitkäjänteisesti tuotettu hyvä sisältö peittää alleen virheet, joita meistä jokainen kuitenkin jossain vaiheessa tekee.

Pohdi aluksi ainakin seuraavia kysymyksiä: Mitä asioita kerron itsestäni ja mitä ammatillisia puolia haluan jakaa? Mitkä ovat alani tärkeimmät sosiaalisen median kanavat? Minkä verran aikaa voin laittaa verkossa vaikuttamiseen? Onnea matkaan!

Itsestäni on hienoa, mitä enemmän asiantuntijat tulevat verkkoon. Se tarkoittaa enemmän oppimismahdollisuuksia, vapaata ajatusten vaihtoa sekä kaikille avointa tietoa ja osaamista. Tuloksena on osaavampi Suomi. Asiantuntija, tule siis pois kaapista! Oikeasti, se kannattaa :).

Kirjoittaja on kouluttaja, joka auttaa eri alojen ammattilaisia hyödyntämään sosiaalista mediaa työssä ja oppimisessa. Katso tulevat kurssitoteutukset Tuloksia verkossa ja Työ 2.0.