n ihmettele, että kotisivuja ostava asiakas on välillä hukassa. Suomessa on arviolta tuhat yritystä, jotka ovat tekemisissä verkkosivujen suunnittelun tai kehittämisen kanssa. Hinnat ja osaaminen vaihtelevat alalla villisti eikä oikean kumppanin löytäminen ole helppoa.
Myös verkkomarkkinointi on paisunut monimutkaiseksi viidakoksi. Sen eri alueilla (hakukoneoptimointi ja –markkinointi, sosiaalinen media, sisältömarkkinointi, käyttökokemus, konversio-optimointi, sähköpostimarkkinointi jne.) on omat asiantuntijansa, jotka kaikki väittävät ratkaisevan ongelmasi. Kehen luottaa? Ja vaikka spesialistit hallitsisivat suvereenisti oman kenttänsä, kuka on vastuussa kokonaisuudesta?
Yleensä ratkaisu ei usein ole mikään yksittäinen verkkomarkkinoinnin palanen vaan useamman summa. Tarvitset ennen kaikkea kumppanin, joka ymmärtää kokonaisuutta ja neuvoo, mikä voisi olla eri palasten rooli sinun bisneksessäsi.
Verkkosivujen hinta – mitä hyvät sivut maksavat?
Usein asiakkaan ensimmäinen kysymys on, mikä on verkkosivujen hinta. On ymmärrettävää, että tämä kiinnostaa, sillä hinnoittelu vaihtelee alalla huimasti. Usein tarkkaa hintaa on kuitenkin mahdoton antaa, sillä verkkosivut ovat pitkälle räätälöity tuote. Et yksinkertaisesti voi kysyä hintaa ennen kuin kuvailet tarkkaan mitä haluat ostaa.
Sen voi sanoa, että nykyään saat pienemmällä rahalla parempaa laatua. Tämän taustalla on mm. julkaisuteknologioiden, kuten WordPressin kehitys. Niiden ansiosta verkkojulkaisemisesta on tullut aiempaa helpompaa ja se vaatii vähemmän teknistä osaamista.
Perttu Tolvanen on riippumattomana konsulttina nähnyt tuhansia tarjouksia. Hänen mukaansa hinnat ovat alalla laskeneet dramaattisesti. Esimerkiksi isohkon konsernin verkkosivu-uudistus saattoi maksaa 2007 helposti 150000 euroa, kun nykyään mennään jossain 50000 eurossa. Itse en tee yleensä töitä näin isojen sivustojen parissa ja hintalapussa on yksi nolla vähemmän.
Tarjouspyyntö verkkosivuista
Paljastan sinulle salaisuuden. Parhaat digitoimistot ja freelancerit ovat kiireisiä ja heillä on varaa valita asiakkaat, joiden projekteihin lähtevät. Sinun kannattaa siksi tarjouspyynnössä pyrkiä herättämään heidän kiinnostuksensa projektiin. Sitä parempia tarjouksia saat, mitä kiinnostavamman tarjouspyynnön teet.
Suunnittelijat suosivat luovia haasteita sisältäviä projekteja ja lähtevät sellaisiin toisinaan alemmallakin korvauksella. Suunnittelija ei välttämättä hyppää riemusta kattoon, jos pyydät häntä syöttämään vanhojen sivujen sisältöä valmiiksi määriteltyyn sivumalliin, jota hän voi vähän koristella. Hän haluaa ratkaista luovasti käyttökokemukseen, visuaalisuuteen, brändäykseen, verkkostrategiaan ym. liittyviä haasteita. Kerro hänelle ongelmasi, niin hän keksii keinot ratkaisuksi ja parhaimmillaan ylittää toiveesi. Tämä on sitä lisäarvoa, mitä sinäkin haluat ja millä yrityksesi erottuu markkinoilla, eikö?
Lisäksi budjetin on oltava riittävä hyvään työhön. Tästä on monenlaista näkemystä, mutta suuri osa alan ammattilaisista näkee, että alle 3000 € budjetilla harvoin saa yksilöllistä ja erottuvaa sivustoa. Yleisohjeena voi sanoa, että 5000 € budjetilla ei tarvitse enää tyytyä kompromisseihin ja 10000 € + saa jo todella hyvää jälkeä aikaiseksi. Ne joilla on korkealaatuista brändiosaamista, laskuttavat enemmän ja tuottavat myös korkeampaa lisäarvoa.
Halpisratkaisujakin kyllä näkee verkossa, mutta niitä kokeiltuasi tiedät, että laatu ja halpa hinta eivät yleensä mahdu samaan lauseeseen. Kuluneet kuvapankkikuvat, leikkaa-liimaa -sisältö ja vaivalloinen käyttökokemus syntyy kyllä ”nopeasti ja edullisesti”, mutta yhtä nopeasti se karkottaa asiakkaasi. Satsaa luovaan työhön, niin saat aikaa kestävät sivut, jotka erottuvat kilpailijoista.
Mikä julkaisujärjestelmä?
Useimmat asiakkaat haluavat nykyään päivittää itse sivujaan ja se onnistuu helposti nykyaikaisella julkaisujärjestelmällä. Ylivoimainen markkinajohtaja on WordPress, jolla toteutetaan Suomessa paljon pk-yritysten sivuja, mutta skaalautuu se isojenkin brändien tarpeisiin. Drupalia taas tarjotaan usein teknisesti vaativampiin (ja kalliimpiin) toteutuksiin. Lisäksi on koko joukko eksoottisempia julkaisujärjestelmiä, jotka saattavat osua erikoistarpeisiisi. Niistä löydät tietoa Perttu Tolvasen mainiosta web-ostajan oppaasta.
Jos toimisto ehdottaa itse kehittämäänsä julkaisujärjestelmää, ole varuillasi. Saatat joutua toimittajaloukkuun – kukaan muu kuin kyseinen firma ei voi tehdä töitä sivujesi kanssa jatkossa. Voit päätyä maksamaan sivujen ylläpidosta ja päivittämisestä ylihintaa ja pahimmassa tapauksessa koko järjestelmän kehitys lopetetaan tai se jää jälkeen verkon kehityksestä. Esimerkkitapauksia löytyy paljon.
Valitse kumppanisi tarkkaan
Äkkiseltään ajattelisi, että paras kumppani verkkosivuprojektiin on (tekninen) toteuttaja, joka tekee uskollisesti kaiken mitä asiakas häneltä pyytää. Jos hänellä on jossain asiassa eri näkemys tai erilaista tietoa, hän osaa pitää suunsa kiinni, sillä asiakashan on aina oikeassa. Vai onko?
Asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Verkkosivujen tilaajalla on monenlaisia ajatuksia, mutta yleensä vähän tietoa käyttäjätutkimuksesta ja kokemusta verkkosuunnittelun haasteista.
Pelkästään toteuttava kumppani ei kyseenalaista tilaajan ehdotuksia – joko siksi että haluaa miellyttää asiakasta tai siksi, että hänellä ei ole tarjota parempaakaan näkemystä. Tällöin vaarana on, että suunnistetaan arvailujen varassa vailla parempaa tietoa. Lopputulos tuskin on paras mahdollinen. On verkkosuunnittelijan tehtävä tulla asiantuntijana esiin ja neuvoa asiakasta esim. sisältöstrategiassa ja hakukonenäkyvyydessä, jos tilaaja on ehdottamassa itselleen epäedullisia ratkaisuja. Hän tukee asiakasta sisällön tuottamisessa, sillä hyvä design syntyy vain hyvän sisällön ympärille.
Tällaisesta huolenpidosta on asiakkaalle paljon iloa. Harva asiakas esimerkiksi ymmärtää hakukoneoptimoinnin merkitystä bisnekselleen. Usein se tulee heille mieleen vasta jälkiajatuksena, kun projekti alkaa olla jo valmis. Pistetäänkö vielä optimointi kaupan päälle? Noh, voihan sitä metatietoja lisätä ja saada kosmeettisia muutoksia. Parempia tuloksia saataisiin, jos koko sivujen sisältö ja rakenne olisi suunniteltu jo alun pitäen sillä silmällä, että ne näkyisivät hakukoneissa.
Hyvällä suunnittelijalla on näkemys siitä, mikä verkossa toimii ja mikä ei. Hän seuraa päivittäin alan keskustelua ja verkkosuunnittelun trendejä ja on kerännyt arvokasta kokemusta erilaisista suunnitteluprojekteista. Hän ei katso verkkoa kapeasta lokerosta käsin, vaan ymmärtää verkkoteknologioiden lisäksi internetmarkkinointia, käyttökokemusta ja brändin luomista. Ennen kaikkea hän uskaltaa kertoa näkemyksensä silloin, kun tilaajana esität jotain kestämätöntä ratkaisua.
Verkkosuunnittelu muuttui: markkinoinnista tuli ydinosaamista
Oma kokemukseni on, että suuri osa asiakkaista tarvitsee enemmän kuin toteuttavan kumppanin. Ennen kaikkea he kaipaavat opasta verkkoon, joka sivujen suunnittelun ohessa auttaa kirkastamaan verkkoviestintää, brändiä ja sisältöstrategiaa. Hän on ”pääkokki”, joka ymmärtää verkkosuunnitteluprojektin ison kuvan ja tietää mistä lisää erikoisosaamista voi ostaa tarvittaessa.
Aiemmin oli toisin. Verkkosuunnittelu oli teknisesti niin monimutkaista, että lähes kaikki budjetti oli suunnattava toteuttavaan työhön – graafiseen suunnitteluun ja koodaamiseen. Nykyään suunnittelutyökalut ovat kehittyneempiä ja verkkomarkkinoinnin rooli kasvanut. Yritykset kilpailevat kävijöistä sisällöllä (=yritys mediana), eivätkä riisutut ”käyntikorttisivut” näy verkossa.
Siksi resursseja kannattaa suunnata nykyisin enemmän sekä alkuvaiheen verkkostrategian suunnitteluun ja toisaalta julkaisun jälkeiseen sivujen kehittämiseen (esim. konversio-optimointi). Varsinkin projektin alussa suunnittelija esittää asiakkaalle paljon kysymyksiä, jotta löydetään keinot, joilla päästään toivottuihin tuloksiin. Itse julkaisuvaiheeseen yritetään päästä nopeasti ja sen jälkeen sivuja kehitetään mm. analytiikan ja kävijäpalautteen avulla yhä paremmiksi.
Aikaa kestävä ja erottuva verkkobrändi ei synny ilman syvää ymmärrystä asiakkaan bisneksestä. Etsi siis itsellesi kumppani, jolla verkkosuunnittelutaidot yhdistyvät vahvaan internetmarkkinoinnin osaamiseen.
Pieni ja ketterä vai iso ja harteikas?
Isojen toimistojen etu on, että niissä on tyypillisesti syväosaajia, joilla oma erikoisalue (front-end, ux, graafinen suunnittelu jne.) on suvereenisti hallussa. Iso toimisto pystyy ottamaan vastaan haastavia, isoja sivustoprojekteja, mutta tällaiseen palveluun on varaa lähinnä vain isommilla brändeillä.
Jos hinta-laatu suhde on sinulle tärkeä, pieni ja ketterä toimisto saattaa olla parempi valinta. Verkostot ja netin markkinapaikat mahdollistavat sen, että erikoisosaamista voidaan ostaa projektiin joustavasti tarpeen mukaan. Pienet ja ketterät hyödyntävät tätä. Oma mottoni onkin: ”pieni on suurta”.
Pieni toimisto tekee myös tyypillisesti vähemmän asioita käsityönä. Tämä on hyvä asia kustannustehokkuuden näkökulmasta. Esimerkiksi yhteydenottolomakkeen voi koodata käsin, mutta jos saman toiminnon olisi saanut 10 kertaa nopeammin valmista lisäosaa räätälöimällä, niin asiakkaan rahaa on käytetty vääriin asioihin. Ei ole mieltä ”keksiä pyörää uudelleen”. Fiksu toimisto tekee käsityönä vain ne asiat, jotka tuottavat eniten lisäarvoa asiakkaalle.
Millainen työprosessi? Etsi todisteita blogista
Yllättävän moni isokin digitoimisto luottaa sisällöllisesti hyvin suppeaan sivustoon. Myyntitekstin ja työnäytteiden lisäksi sivuilta ei löydy juuri muuta tietoa toiminnasta. Toki työnäytteet ovat tärkeitä, mutta eivät vielä kerro kuin jäävuoren huipun. Niiden lisäksi sinulla on ostajana hyvä olla tietoa toimiston työprosessista, näkemyksestä verkkobisnekseen sekä tavasta ratkaista ongelmia. Tällaista syvemmälle menevää tietoa löydät yleensä firman blogista, jos sellainen on. Tutustu kumppaniisi huolella, niin yllätyksiä tulee vähemmän.
Tässä vinkkini verkkosivujen ostamiseen. Jäikö jotain mainitsematta? Kerro kommenteissa.
Kirjoittaja suunnittelee moderneja verkkosivuja ja yrittää noudattaa neuvojaan omassa arjessaan :).
