Voimakkaimpana välineenä tiedonhakuun pidän kuraattorien yhteisöjä - useista toistensa kanssa risteävien alojen asiantuntijoista koostuvia verkostoja, joka yhteistyössä suodattavat, lajittelevat, ja vinkkaavat toisilleen sisältöjä. Tässä artikkelissa käsittelen yhtä suosikkipalveluani - Scoop.it:iä - jonka kantava ajatus on auttaa luomaan yhteisten mielenkiinnon kohteiden ympärille kuraattoreiden yhteisöjä. Sokerina pohjalla on Scoop.it -palvelussa yli 27000 näyttökertaa keränneen Timo Ilomäen haastattelu.

Some-välineiden avulla voidaan parantaa opiskelun laatua, mutta niiden käyttöön liittyy myös monia haasteita. Seuraavassa kuvailen pilotti-hankkeissa kohtaamiani ongelmia: some-ympäristöjen pirstaleisuutta, epäyhtenäisyyttä, teknistä monimutkaisuutta ja yksityisyyden puutetta. Esitän lopuksi ratkaisuni – ”yhden luukun” –mallin – joka ratkaisee monia näistä ongelmista.

Oppimisalustoja (Learning management system = LMS) kuten Moodle alettiin kehittää 1990-luvulla, ja niiden taustalla oleva käyttöfilosofia on jäänne tältä ajalta. Digitaaliset järjestelmät nähtiin tuolloin kätevänä paikkana varastoida dokumentteja, eikä vuorovaikutteisia web 2.0 välineitä juuri ollut.

osiaalisen median välineet tukevat luovia, verkostomaisia ja yhteisöllisiä työtapoja ja niistä voi hyötyä lähes kaikessa opiskelussa. Eniten hyötyä sosiaalisesta mediasta saadaan silloin, kun sitä käytetää koko oppilaitoksen laajuisesti (ks. Campus 2.0), eikä projektilähtöisesti tiettyihin kursseihin rajattuna ympäristönä. Oppilaitoksen laajuisella some-ratkaisulla saavutetaan mm. seuraavia etuja: Oppimisympäristön yhtenäisyys. Jos jokainen opettaja valitsee käytetyt välineet ja toimintatavat muista riippumatta, kokonaisuudesta voi tulla opiskelijan [...]

Yhä suurempi osa työstä vaatii nykyään tiimityötaitoja. Työssä ratkaistavat ongelmat ovat niin monimutkaisia, että niitä ei yksittäinen ihminen kykene ratkaisemaan. Lähes minkä tahansa tuotteen tai palvelun suunnitteluun tarvitaan asiantuntijoiden ja osaajien verkostoja.