Sosiaalisen median johdantokurssi

Sosiaalisen median johdantokurssilla opiskelijoiden tulisi ottaa haltuun opinnoissa käytetyt some-välineet ja niihin liittyvät toimintatavat. Tavoitteena on, että tulevilla kursseilla sosiaalisen median käyttöä ei tarvitse enää harjoitella, vaan taitoja voidaan alkaa suoraan hyödyntämään opiskelussa. Tällöin kukin opettaja voi keskittyä täysipainoisesti oman kurssinsa sisältöihin, eikä hänen tarvitse luoda perusedellytyksiä opiskelulle. Opiskelijat taas pääsevät käyttämään taitojaan ja kehittymään oppijoina (ks. ”Sosiaalinen media osana tutkintoa” ).

Some-opiskelu ta­pah­tuu ver­kossa ja siksi ne­tin toi­min­ta­kult­tuu­rin ym­mär­tä­mi­nen on edel­ly­tys ryh­män su­ju­valle opis­ke­lulle. Monet opiskelijat ovat tottuneet käyttämään sosiaalista mediaa vapaa-ajallaan, mutta siellä omaksutut toimintamallit eivät välttämättä sovi opiskelun yhteyteen. Johdantokurssin yhteyteen onkin perusteltua sijoittaa yleisiä verkko-opiskelua tukevia sisältöjä: tiedonhaku, netiketti ja verkkoidentiteetti.

Kurssilla on myös syytä pohtia oppimiseen liittyviä metataitoja, ”oppimaan oppimista”, sillä some -työtavat eivät ole useimmille opiskelijoille tuttuja aikaisemmista opinnoista. Toinen some-opintojen onnistumisen edellytys on opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen, johon tulisi kannustaa eri keinoin kurssin aikana. Seuraavassa erittelen näitä johdantokurssin sisältöjä yksityiskohtaisemmin.

Sosiaalisen median välineet ja työtavat

JJohdantokurssilla tulisi perehtyä niihin some-välineisiin, jotka ovat kaikille yhteisiä (esim. Campus 2.0 -ratkaisuun sisältyvät välineet). Välineiden tekniset käyttötaidot ovat opiskelun perusedellytys, mutta yhtä lailla tärkeää on ymmärtää niihin liittyviä työtapoja. Seuraavassa lyhyesti näistä keskeisimpiä:

• Blogit. (ks. Oma tila). Blogien avulla opiskelija saa käyttöönsä henkilökohtaisen työtilan (PLE), jota hän voi käyttää opintojensa ”tukikohtana” koko opiskelun ajan. Opiskelijan tulisi kyetä hallitsemaan oman työtilansa sisältöä, ulkoasua ja toimintoja eli omata perustavat digijulkaisutaidot. Blogi voi parhaimmillaan olla monipuolinen väline oppimisen kannalta, sillä siinä yhdistyy yksilöllisyys ja vuorovaikutteisuus:  1) Blogi  opintopäiväkirjana, portfoliona, henkilökohtaisena tiedonhallintajärjestelmänä ja syväoppimisen välineenä. 2) Blogi verkostoitumisen, jakamisen, luovan vuorovaikutuksen ja argumentoivan keskustelun välineenä.
• Wikit. Väline yhteiseen tiedonrakenteluun ja ryhmätyöhön. Wikeissä korostuu yhteisöllisyys, kun osallistujien yksilöllisiä kontribuutioita ei erotella.
• Vuorovaikutusseinät, chat. Väylä opiskelijoiden spontaanille vuorovaikutukselle, oppilaitoksen tapahtumavirran reaaliaikaiselle seuraamiselle ja itseä kiinnostavien sisältöjen/ihmisten löytämiselle. Etuna kommunikoinnin nopeus ja välittömyys: luonteva kanava päivittäisten ja ajankohtaisten asioiden hoitoon. Toimii myös ”sosiaalisena liimana” ja ”me-hengen” luojana.
• Foorumit. Astetta hitaampi vuorovaikutuskanava, joka sopii hivenen pohditumpaan keskusteluun – kysymyksiin, palautteeseen ja kevyeen ongelmanratkaisuun. Voidaan käyttää luontevasti yksittäisissä tehtävänannoissa.
• Profiilit ja ryhmät. Verkostoituminen muiden opiskelijoiden kanssa jaettujen intressien pohjalta ja omien ryhmien muodostaminen.
• Uutissyötteet. Ajan tasalla pysyminen: oman alan asiantuntijoiden, median ja yritysten seuraaminen.
• Linkkienjakopalvelut. Digitaalisen sisällön ja lähdeviitteiden jakaminen,  tiedonhaku asiantuntijaverkostoista, henkilökohtainen tiedonhallinta.

Tiedonhakutaidot, netiketti, verkkoidentiteetti

JJohdantokurssin yhteyteen voidaan sijoittaa myös muita some-opiskelua tukevia sisältöjä. Näitä ovat esimerkiksi tiedonhakutaidot, netiketti ja verkkoidentiteetti.

Tietoyhteiskunnassa tiedonhakutaidot ovat nykyisin avainasemassa. Lähes kaikki tieto löytyy verkosta, ja olennaista on sen tehokas hakeminen ja soveltaminen, ei mekaaninen mieleenpainaminen.

Oman kokemukseni mukaan opiskelijoiden tiedonhakutaidot vaihtelevat paljon: jotkut eivät tarvitse juurikaan apua, mutta toisilla on suuria vaikeuksia. Koska tiedonhakutaitoja tarvitaan lähes kaikessa opiskelussa, niitä tulisi opettaa järjestelmällisesti, eikä vain olettaa, että ne karttuvat automaattisesti itsekseen ilman ohjausta. On johdonmukaista harjoitella tiedonhakua johdantokurssin yhteydessä, sillä samalla luodaan muitakin oppimisen edellytyksiä.

Some-työskentely tapahtuu verkossa, minkä vuoksi opiskelijoilla tulisi olla käsitys netiketistä, opiskeluympäristöönsä liittyvistä yleisistä käyttäytymiskoodeista (ks. netiketti -opas). Lisäksi oppilaitoksen kannattaa luoda some-työskentelyä varten oma ohjeistuksensa – ”someketti” – joka antaa yksityiskohtaisempia suuntaviivoja vuorovaikutukselle. Tärkeitä ohjeistuksen osia ovat mm. tekijänoikeudet, plagiointi, lähdekritiikki, viittauskäytännöt ja yleinen käyttäytymiskoodisto. Koska some -työskentelyssä opiskelijoita kannustetaan jakamaan tuotoksiaan keskenään, on erityisen tärkeää, että kaikki noudattavat yhteisesti sovittuja pelisääntöjä.

Yksityisyyteen liittyvät kysymykset ovat kolmas some-työskentelyyn liittyvä taustatekijä. Opiskelijan tulisi ymmärtää, että kaikesta hänen toiminnastaan jää ”jälki” verkkoon, ja että näistä jäljistä muodostuu henkilön verkkoidentiteetti. Hänellä tulisi olla keinoja hallita oman yksityisyytensä rajoja ja toisaalta hänen pitää tietää, miten kunnioittaa muiden opiskelijoiden yksityisyyttä.

Oppimaan oppiminen

Yksi johdantokurssin tehtävistä on saada opiskelijat pohtimaan omaa oppimistaan ja kehittämään oppimiseen liittyviä metakognitiivisia taitojaan. Pohjimmiltaan some-työtapojen harjoittelussa on kyse ”oppimaan oppimisesta”: digitaaliset ja sosiaaliset verkkopalvelut mahdollistavat aikaisempaa tehokkaampia oppimisen tapoja, joita tulisi alkaa järjestelmällisesti kehittämään.

Oppimistaitojen kehittäminen on vaikeaa, jos ei ole tietoinen omasta oppimisprosessistaan. Onkin hyvä idea laittaa opiskelijat pohtimaan jo varhaisessa vaiheessa, millaisia oppijoita he ovat ja kuinka he voivat henkilökohtaisesti hyötyä sosiaalisen median käytöstä opiskelussaan (ks. lisää täältä).

Osallistuminen

Parhaimmillaan yhteisöportaali voi olla elävä vuorovaikutuksen ja luovuuden keidas, pahimmillaan eloton autiomaa. Käyttäjien osallistuminen on ratkaisevaa minkä tahansa yhteisösivuston toiminnan kannalta.

Yksi johdantokurssin tärkeimmistä tehtävistä onkin innostaa ja motivoida opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti. Mitä enemmän positiivisia oppimiskokemuksia opiskelijat saavat kurssilla käytännön some-työskentelyssä, sitä aktiivisempia osallistujia he todennäköisesti ovat myöhemmissä opinnoissaan.

Hyvä ohje tässä on edetä pienin askelin. Koska uusien opiskelutapojen omaksuminen on hidasta, kannattaa kurssin alku suunnitella opiskelijoille mahdollisimman helpoksi. Jos osallistumisen kynnys on tarpeeksi matala, ensimmäiset kommentit ja julkiset puheenvuorot on helpompi kirjoittaa. Saatuaan muutaman positiivisen kokemuksen opiskelijat yleensä rohkaistuvat ja ovat valmiita vaativampiin tehtäviin.

Hyvä luottamuksen ilmapiiri kutsuu osallistumaan. Kurssilla ja koko oppilaitoksessa yleisemmin tulisikin tietoisesti rakentaa yhteisöllistä, kannustavaa, avointa ja keskustelevaa toimintakulttuuria (ks. myös ”Toimintamallien pankki”).