Skip to content

Sosiaalinen media osana tutkintoa

Sosiaalinen media osana tutkintoa

Sosiaalisen median välineistä ja -työtavoista voi olla hyötyä lähes kaikessa opiskelussa, ja siksi ne kannattaa liittää osaksi koko opintopolkua / tutkintoa. Tämä edellyttää muutosta koko oppilaitoksen toimintakulttuurissa, opetusmenetelmissä ja opiskelijoiden oppimistavoissa. Some -pedagogiikan kehittämisessä apuna on Campus 2.0 yhteyteen kuuluva toimintamallien pankki. Tässä yhteydessä esitän mallin siitä, miten opetus kannattaa järjestää, jotta sosiaalisen median välineet tukisivat opiskelua parhaalla mahdollisella tavalla.

Ei voida olet­taa, että opis­ke­li­jat osai­si­vat au­to­maat­ti­sesti hyö­dyn­tää so­si­aa­lista me­diaa opis­ke­lus­saan
Useimmat opiskelijat käyttävät vapaa-ajallaan sosiaalisen median palveluita (erit. facebook), mutta harvat ovat käyttäneet niitä opiskelun tukena. Ei voida olettaa, että opiskelijat osaisivat automaattisesti hyödyntää sosiaalista mediaa opiskelussaan, kunhan välineet vain ovat heidän ulottuvillaan. Uuden teknologian ja siihen liittyvien toimintamallien omaksuminen voi viedä aikaa ja se vaatii perehtymistä. Tätä varten opintojen alkuun on perusteltua sijoittaa sosiaalisen median johdantokurssi, jolla luodaan pohjaa myöhemmälle opiskelulle.

Sosiaalisen median tukeman opiskelun haasteita

Tähän asti some-välineiden käyttöä ja on Suomessa opiskeltu yleensä yksittäisten kurssien yhteydessä. Tällainen lähestymistapa sopii pilottihankkeisiin, joissa välineitä ja toimintatapoja vasta kokeillaan ja ensimmäisiä kokemuksia hankitaan. Ongelmana on tällöin, että opiskelija ei pääse some-opiskelussa pintaa syvemmälle. Kurssin jälkeen some-taidot unohtuvat eivätkä ne pääse kehittymään pitkäjänteisesti.

On ajan käy­tön kan­nalta haas­ta­vaa, jos some-opiskelu jou­du­taan ah­ta­maan ole­mas­sao­le­vien kurs­si­si­säl­tö­jen se­kaan
On myös ajan käytön kannalta haastavaa, jos some-opiskelu joudutaan ahtamaan olemassaolevien kurssisisältöjen sekaan. Opiskelijalta vaaditaan paljon, kun hän joutuu samaan aikaan omaksumaan uusia kurssisisältöjä ja muuttamaan oppimistapojaan. Mihinkään ei ehditä perehtymään kunnolla, ja kurssista jää hieman sekava olo.

Kokemukseni mukaan opiskelijat oppivat teknologian käytön suhteellisen nopeasti. Uusien toimintamallien omaksuminen sen sijaan voi viedä aikaa. Jakaminen, osallistuminen, yhteistyö, keskustelevuus, verkostoituminen ja luovuus eivät ole olleet Suomessa virallisen koulutuksen vahvuuksia, todetaan Oivallus -raportissa (2011).

Tilanteessa opettajan tavoittelemat ihanteet voivat jäädä saavuttamatta ja hänet valtaa hienoinen pettymys: olemassaolevat rakenteet eivät välttämättä tue sosiaalisen median työtapoja. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, etteikö sosiaalisen median käyttö voisi parantaa dramaattisesti opiskelun laatua – tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vaan pitkäkestoista työtä.

Opintojen alkuun sijoittuva sosiaalisen median johdantokurssi on hyvä lähtökohta muutokselle. Se luo pohjaa myöhemmille opinnoille, ja antaa suuntaa koko oppilaitoksen toiminnan kehittämiselle.

Sosiaalinen media osana tutkintoa etuja

Kun sosiaalista mediaa käytetään pitkällä tähtäimellä osana koko tutkintoa, saavutetaan monia etuja:

  • Opiskelijoilla on mahdollisuus kehittyä. Pitkällä aikavälillä sosiaalisen median käyttökokemus kasaantuu ja opiskelijat kasvavat taitavammiksi oppijoiksi. Työvälineitä osataan käyttää monipuolisemmin ja ne osataan kytkeä omaan oppimiseen sisäistyneemmin.
  • Aikaa säästyy. Kun taitoja otetaan haltuun vähitellen kullakin kurssilla, millään yksittäisellä kurssilla ei jouduta budjetoimaan runsaasti aikaa välineiden hallintaan. Tällöin voidaan keskittyä täysipainoisemmin sisältöihin.
  • Opiskelulle tukikohta. Jos opiskelijat käyttävät ”omaa tilaansa” johdonmukaisesti koko opiskelunsa ajan, siitä muodostuu voimakas opiskelun tukikohta. Blogin hakutoimintojen ja sisällön organisointitoimintojen ansiosta se voi toimia eräänlaisena ”laajennettuna muistina” – huomattavasti kätevämpää kuin perinteinen dokumenttien tallentaminen erillisiksi tiedostoiksi kovalevylle.
  • Kokonaisvaltainen oppiminen. Kun opiskelija käyttää omaa tilaansa useilla kursseilla, oppiaineiden sisällöt pääsevät siellä kosketuksiin keskenään. Tämä voi auttaa yhdistämään erilliseltä vaikuttavia sisältöjä kokonaisuuksiksi ja helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista. Myös opettajat saavat paremman käsityksen opiskelijan intresseistä ja osaamisesta ja voivat suunnitella opetustaan paremmin suhteessa muiden kurssien sisältöihin. Oppiaineiden pirstaleisuutta on kritisoitu erityisesti ilmiölähtöisen oppimisen piirissä.
  • Paremmat taidot työelämää ajatellen. Työelämässä sosiaalisen median välineitä käytetään nykyisin enemmän kuin koulutuksessa. Pitkäjänteinen sosiaalisen median käyttö antaa opiskelijalle hyvät valmiudet työelämää ajatellen.

So­si­aa­li­sesta me­diasta saa­daan sitä enem­män hyö­tyä, mitä enem­män sii­hen pa­nos­te­taan.
Itse näen, että sosiaalisesta mediasta saadaan sitä enemmän hyötyä, mitä enemmän siihen panostetaan. Projektilähtöinen lähestymistapa, missä some-välineitä käytetään erillisten kurssien yhteydessä vailla oppilaitoksen yhteistä linjaa tai strategiaa, ei johda parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Pitkäjänteiselle kehitystyölle luo pohjaa koko oppilaitoksen laajuinen sosiaalisen median ratkaisu, kuten Campus 2.0.

Jaa kirjoitus:

Facebook
Twitter
LinkedIn
Email

Tilaa uutiskirje

Saat uudet blogit suoraan sähköpostiisi. Tilaamalla hyväksyn, että tietoni tallennetaan Sometekin uutiskirjeen tilaajarekisteriin.