Skip to content

Oma tila – henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)

Oma tila - henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)

Campus 2.0 -konseptin taustalla on oppimisen filosofia, jossa korostuu oppimisen yksilöllisyys, omaehtoisuus ja luovuus. Sen sijaan, että opiskelijoita pyritään motivoimaan ulkoisin keinoin (opettaja määrää, instituutio vaatii), pyritään herättämään opiskelijan sisäinen motivaatio ja halu oppia. Sisäisen, ”aidon” motivaation synnyn kannalta on olennaista, että opiskelija hallitsee omaa oppimistaan, määrittelee itse tavoitteitaan (kurssin / opetussuunnitelman puitteissa) ja ”omistaa” omat tuotoksensa.

Oman ti­lan voi kus­to­moida omien ta­voit­tei­den, mie­len­kiin­non koh­tei­den ja miel­ty­mys­ten mu­kaan
Campus 2.0 tarjoaa opiskelijalle oman tilan (blogin / julkaisujärjestelmän), jonka hän voi kustomoida omien tavoitteidensa, mielenkiinnon kohteidensa ja mieltymystensä mukaan. Oma tila on opiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö (Personal learning environment = PLE), jonka hän voi räätälöidä oman opiskelunsa tarpeista käsin. Koska opiskelija hallinnoi itse omaa tilaansa, se lisää hänen mahdollisuuksiaan käyttää yksilöllisiä kykyjään, ilmaista persoonaansa ja näyttää omaa luovuuttaan.

Oma tila voi edistää oppimista monin tavoin: se voi toimia eOpintopäiväkirjana, ePortfoliona, henkilökohtaisena tiedonhallintajärjestelmänä ja verkostoitumisen alustana. Parhaimmillaan omasta tilasta voi muodostua kaikkea opiskelua jäsentävä tukikohta, elinikäisen oppimisen alusta.

eOpintopäiväkirja

Opiskelija voi käyttää omaa työtilaansa opintopäiväkirjana, jossa hän työstää itsenäisesti kurssilla käsiteltyjä aiheita (ks. lisää aiheesta). Opintopäiväkirjan kirjoittaminen ohjaa opiskelijoita prosessoimaan aktiivisesti omaksumaansa tietoa, liittämään sen aikaisempiin tietoihinsa ja perehtymään aiheeseen syvällisemmin. Ttällainen reflektointi johtaa laadukkaampaan oppimiseen kuin passiivinen tiedon vastaanottaminen. Monet pitävät sitä jopa välttämättömänä oppimisen kannalta.

Konstruktivismin mukaan oppiminen on tiedon rakentamista ja luomista, ja ilman tätä aktiivista työtä tieto jää irralliseksi ja unohtuu. Itsenäinen ajattelutyö omassa tilassa tukee ”syväoppimista” – oman ymmärryksen rakentumista ja kykyä soveltaa (ei vain toistaa) opiskeltavia tietoja ja taitoja.

Henkilökohtainen tiedonhallintajärjestelmä

Älykkäät blogitoiminnot helpottavat ratkaisevasti suurten tietokokonaisuuksien hallintaa. Hakutoiminnon ja sisällön järjestämistoimintojen avulla voidaan hallita suuria määriä digitaalista sisältöä (teksti ja mediasisältö). Oikein käytettynä omasta tilasta voi muodostua henkilökohtaisen tiedon ja osaamisen sähköinen kirjasto, eräänlainen laajennettu muisti.

Omasta ti­lasta voi muo­dos­tua eräänlainen ”laa­jen­nettu muisti”
Kuinka moni muistaa hyvin asioita kymmenen vuoden takaisista opinnoistaan? Väittäisin, että lähinnä ne, joilla on erityislahjoja muistin suhteen. Mutta jos opiskeluun liittyvät sisällöt kokoaa systemaattisesti eOppimispäiväkirjaan, on tiedonhaku sieltä myöhemmin helppoa. Pienikin muistikuva (esim. aihe, avainsana) voi riittää löytämään henkilökohtaisesta oppimiskirjastosta relevantin sisällön: hakusana etsi -kenttään ja tulokset ovat ulottuvillasi alle sekunnissa.

Kun omaan tilaan lisätty sisältömassa kasvaa suureksi, blogin järjestämistoiminnot (asiananat, kategoriat, linkit) auttavat jäsentämään tietoa kokonaisuuksiksi, liittämään yhteen asioita ja tekemään uusia oivalluksia tietojen pohjalta. Toisin sanoen digitaalinen tiedonhallinta lisää ymmärrystä, ja siitä voi muodostua koko elämän läpi ulottuva ajattelun tuki.

Voi­daan jo pu­hua ih­mi­sen ”kuu­den­nesta ais­tista”
Kun tähän tietopankkiin pääsee vielä kätevästi käsiksi yhdellä mobiililaitteen painalluksella, voidaan jo puhua ihmisen ”kuudennesta aistista”. Ei enää muistiinpanoja, joiden seasta ei löydä olennaista, joista ei saa mitään selvää, ja joista ei ole juuri mitään hyötyä kurssitentin jälkeen!

ePortfolio

Työelämään siirtyessä opiskelijoilta vaaditaan yhä enemmän näyttöjä osaamisestaan. Harvalla on opiskelujen päätyttyä oman alan työkokemusta, joten opintojen ajan rakennettu ePortfolio voi olla ainoa keino osoittaa oma osaaminen. Koko opintojen ajan jatkuva portfoliotyöskentely voi tuoda opiskeluun pitkäjännitteisyyttä, kirkastaa omaa osaamista ja lisätä oman osaamisen markkinointitaitoja.

Port­fo­lio­ voi tuoda opis­ke­luun pit­kä­jän­nit­tei­syyttä ja li­sätä oman osaa­mi­sen markkinointitaitoja
Portfolioita vaadittiin ennen lähinnä luovilla aloilla, mutta niiden kysyntä on laajennut jatkuvasti. Rekrytointiin liittyviä some-palveluja kuten LinkedIn:ä käyttää USA:ssa jo 73% työnantajista. Työntekijät haluavat tutustua hakijan profiiliin, työnäytteisiin ja suosittelijaverkostoihin jo ennen haastatteluun kutsua. Jos tällaisia ei ole, moni työnantaja Googlettaa hakijan. Jos tuloksena on tällöin esim. hakijan yksityiselämää sisältävä facebook-profiili, se ei liene edustavin mahdollinen näyttö työnantajan silmissä.

Campus 2.0:n oma tilassa yksilöllisen ja erottuvan ePortfolion rakentaminen on helppoa ja hauskaa. Opiskelija voi koota onnistuneimpia opiskelutöitään omalle lehdelle portfolioksi tai perustaa kokonaan oman portfolio-sivuston, jolla haluaa esittää julkisesti omia töitään. Helppokäyttötoimintojen ansiosta galleriat, profiilisivut, kontaktilomakkeet ym. toiminnot on vaivatonta toteuttaa. Teknistä osaamista ei juuri tarvita, vaan käyttäjä voi keskittyä sisältöön.

Oman tilan hallinta

Parhaimmillaan oma tila on opiskelijan omakseen kokema työtila, ei oppilaitoksen vaatima pakollinen ja rajattu suorite. Itselläni on erittäin hyviä kokemuksia opiskelijoiden motivoinnista omien oppimisprojektien kautta. Kun opiskelija kokee tekevänsä ”omaa juttua”, hän ei laske käyttämiään työtunteja. Sisäisesti motivoituneelle opiskelijalle työ rinnastuu vapaa-aikaan. Erityisen hyvin tällaista oppimista tukevat avoimet tehtävänannot, joissa opiskelija saa osittain itse määritellä omat tavoitteensa (kurssin tavoitteiden puitteissa).

Kun opis­ke­lija ko­kee te­ke­vänsä “omaa jut­tua”, hän ei laske työ­tun­teja

Omaan tilaan liittyvää omistajuuden kokemusta voidaan voimistaa sillä, että opiskelijalle annetaan vapaus tuoda sinne sisältöä myös opintojensa ulkopuolelta. Tämä voi auttaa yhdistämään opiskelua ja elämän muita alueita hedelmällisesti. Viime vuosina on alettu puhua yhä enemmän avoimesta oppimisesta, ja alettu tunnustaa koulun ulkopuolella (harrastuksissa, mediassa, netissä, sosiaalisissa verkostoissa) tapahtuvan oppimisen merkitys. Ihannetapauksessa tutkinnon ulkopuolista oppimista ei ole suljettu omaksi erilliseksi elämänalueekseen, vaan se on yhteydessä ”virallisiin” opintoihin.  Oma tila on mainio tapa tuoda avoin oppiminen osaksi opiskelua.

Jotta käyttäjällä on todelliset mahdollisuudet hallita omaa tilaansa, on ohjelmistoalustan oltava niin helppo käyttää, että tekniikkaan paneutumaton maallikkokin saa sen nopeasti haltuun. Campus 2.0 ratkaisussa oma tila toteutetaan WordPress -julkaisujärjestelmällä, jota pidetään yleisesti yhtenä helppokäyttöisimmistä web-julkaisualustoista.

Si­vus­ton ul­koa­sua ja toi­min­toja voi­daan muo­kata muu­ta­malla hii­ren klik­kauk­sella
Wordpressissä sisältöä lisätään ja muotoillaan samaan tapaan kuin tekstinkäsittelyohjelmissa (vrt. Microsoft Word). Sivuston ulkoasua (teema) ja toimintoja (lisäosat / vimpaimet) voidaan muokata helposti muutamalla hiiren klikkauksella. Olen opettanut WordPress:in käyttöä 2 vuotta, ja oman kokemukseni mukaan alustan perusominaisuudet voi saada haltuun jo 15 minuutissa.

Vaikka alustan käyttöliittymä on yksinkertainen, pinnan alla WordPress sisältää voimakkaita ominaisuuksia. Edistyessään käyttäjä voi tehdä alustalla lähes mitä vain: rakentaa oman portfolion, toteuttaa yrityksensä kotisivut tai luoda harrastukseensa liittyvän blogin. Julkaisutaidoista voi siis hyötyä muuallakin elämässä, ei vain opiskelujen yhteydessä. Kokemukseni mukaan ihmisiä onkin helppo motivoida käyttämään WordPressiä.

Omassa opetuksessani pyrin tarjoamaan opiskelijoille ohjelmistoalustan käyttötaitojen lisäksi välineitä digitaaliseen sisällöntuotantoon ja viestintään (ks. ”Sosiaalisen median johdantokurssi”). Opetan tässä yhteydessä visuaalisen suunnittelun (kuvitus, typografia, taitto) ja digiviestinnän perusteita. Esittelen samalla ilmaisia ja avoimia web-resursseja (kuva- ja mediapankit, creative commons -lähdemateriaalit), joita opiskelija voi käyttää julkaisemisen tukena. Näillä eväillä opiskelijat saavat todelliset mahdollisuudet hallita omaa tilaansa.

Di­gi­jul­kai­su­tai­doista tu­lossa ”kan­sa­lais­tai­toja”
Nyt kun tekninen osaaminen ei ole enää este web -julkaisemiselle, hyvällä idealla ja kiinnostavalla sisällöllä voi saada nopeasti paljon huomiota. Sosiaalisen median kasvun myötä digijulkaisutaidoista on vähitellen tulossa ”kansalaistaitoja”, joita tulisi opettaa koulussa.

Oma tila verkostoitumisessa ja yhteistyössä

SSamalla kun opiskelijan blogi on hänen itsenäinen työtilansa, se voi myös olla tärkeä verkostoitumiskanava. Opiskelija voi halutessaan asettaa oman tilansa julkisesti näkyväksi, jolloin hän voi näyttää osaamistaan sekä saada muilta palautetta tai tunnustusta.

Tu­tus­tu­mi­nen blogien vä­li­tyk­sellä on help­poa
Tekijänsä näköinen ja sisällöltään omaperäinen blogi houkuttelee tutustumaan henkilöön sen takana. Blogit ovat yksilöllinen media ja ne tarjoavat usein paljon tietoa tekijästään, minkä vuoksi tutustuminen niiden välityksellä on helppoa. Jos bloggaajat huomaavat jakavansa samoja intressejä ja mielenkiinnon kohteita, on heidän luontevaa verkostoitua ja alkaa seuraamaan toisiaan. Blogikulttuurissa verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen kannustetaan. Aktiivinen verkostoituminen voi poikia hyödyllisiä kontakteja opiskelua ja työelämää ajatellen, potentiaalisia yhteistyökumppaneita, vertaistukea, avunantoa jne.

Campus 2.0:ssa kunkin opiskelijan oma tila voidaan kytkeä osaksi kunkin kurssin sisäistä oppimisverkostoa. Syötteet opiskelijoiden blogeista ohjataan tällöin kurssin yhteiseen ryhmätyötilaan, missä keskustelua on helpointa käydä. Kun kurssin osallistujilla on yhteinen päämäärä, auttaa kokemuksien, näkemyksien ja tiedon jakaminen kaikkia eteenpäin. Opiskelijat oppivat myös argumentoimaan ja perustelemaan näkemyksiään paremmin, kun he joutuvat reagoimaan muiden esittämiin kysymyksiin, vinkkeihin ja kritiikkiin.

In­no­vaa­tioita syn­tyy osaa­jien ver­kos­toissa, joissa osal­lis­tu­jat op­pi­vat jat­ku­vasti toi­sil­taan
Tutkimuksissa on todettu, että innovaatioita syntyy erityisesti asiantuntijoiden ja osaajien verkostoissa, joissa osallistujat oppivat jatkuvasti toisiltaan. Emme voi koskaan jakaa niin paljon, ettemmekö saisi ryhmältä vielä enemmän. Tämä ”yhteisöresurssi” tulisi ottaa paremmin käyttöön koulutuksessa, joka on perinteisesti ollut yksilökeskeistä ja opettajajohtoista.

Yhteistyö blogiympäristössä eroaa muista yhteistyön muodoista siinä, että siellä jokaisen opiskelijan kontribuutiot ovat helposti näkyvissä ja erotettavissa toisistaan. Kaikkeen sisältöön jää tekijän jälki (esim. kommentteihin käyttäjätunnus) tai sen voi suoraan lisätä omaan blogiinsa. Tällöin tekijällä säilyy omistajuus omiin tuotoksiinsa samaan aikaan kun hän tarjoaa ne ryhmän käyttöön, mikä on tärkeää motivaation kannalta. Ryhmätöiden kääntöpuoli näet on, että niissä ryhmädynamiikasta voi muodostua epätasainen: jotkut ovat ”vapaamatkustajia” ja toiset turhautuneita vastuunkantajia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ryhmätyöt, joissa yksilön panosta ei tunnusteta tai arvioida johtavat heikompiin tuloksiin kuin sellaiset, joissa yksilön panostukset ryhmän eteen huomataan ja palkitaan.

Yhteistyö blogien välityksellä on myös arvioinnin kannalta selkeää. Opiskelijoita voidaan arvioida yksilöllisesti, vaikka he työskentelisivät ryhmässä. Arvioinnilla voi  kannustaa opiskelijoita yhteistyöhön esimerkiksi niin, että kommentointi, osallistuminen ja jakaminen otetaan siinä huomioon ja niistä erityisesti palkitaan.

Verkostomainen blogityöskentely voi yhdistää parhaat puolet yksilöllisestä ja yhteisöllistä opiskelusta
Oikein toteutettuna verkostomainen blogityöskentely voi yhdistää parhaat puolet yksilöllisestä ja yhteisöllistä opiskelusta. Oppijoilla on toisaalta oma tila, jossa he voivat työskennellä omaehtoisesti, vapaasti ja luovasti. He voivat asettaa omia tavoitteitaan, soveltaa erityistaitojaan ja käyttää hyväkseen kaikkea oppimaansa (myös muualla kuin virallisissa opinnoissa opittua). Toisaalta opiskelijat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Jokainen opiskelija tuo ryhmään oman yksilöllisen näkökulmansa, kokemuksensa ja persoonansa.

Kaikki opiskelijat jakavat samoja tavoitteita, joten yhteistyö on perusteltua. Vuorovaikutuksessa ajattelu saa virikkeitä, jotka saattavat johtaa uusiin oivalluksiin. Keskustellessa perustelut ja argumentit hioutuvat, aiheesta rakentuu monipuolisempi käsitys ja oma näkemys kirkastuu. Jakaminen tekee työskentelystä tehokkaampaa ja yhteisöllisempää: kaikkea tietoa ei tarvitse etsiä itse, apua ja vertaistukea saa tarvittaessa.

Kaiken kaikkiaan blogiverkosto on toimiva yhteistyön malli. Se motivoi opiskelijaa, on selkeä arvioinnin kannalta ja johtaa parempiin oppimistuloksiin.

Jaa kirjoitus:

Facebook
Twitter
LinkedIn
Email

Tilaa uutiskirje

Saat uudet blogit suoraan sähköpostiisi. Tilaamalla hyväksyn, että tietoni tallennetaan Sometekin uutiskirjeen tilaajarekisteriin.