050-5748041 | ilkka.olander (at) sometek.fi

Luovuus, työ ja oppiminen

Luovuus, työ ja oppiminen
tammikuu 9, 2012 Ilkka Olander
Luovuus, työ ja oppiminen

Viimeaikaisissa koulutusstrategioissa (EK:n ”Oivallus” 2011, OPM:n ”Osaava ja luova Suomi”, 2010) on nostettu keskiöön luovuus, innovaatiotoiminta ja yrittäjyys. Sanotaan, että luovuutta ei voi opettaa, mutta luovuudelle voi luoda jotkin edellytykset. Sometek pyrkii herättelemään luovuutta suunnittelemalla toimintaympäristöjä, jotka ovat yksilöllisiä ja mukautuvia, verkostomaisia ja yhteisöllisiä, sekä intuitiivisia ja helppokäyttöisiä. Ympäristöjen käytön tueksi Sometek tarjoaa asiantuntijapalveluita ja osallistuu hyvien toimintamallien kehittämiseen yhdessä oppilaitosten ja yritysten kanssa.

Tässä artikkelissa kuvaan sitä, miten muutos kohti luovaa taloutta vaikuttaa opiskeluun ja työhön. Lopuksi esitän konkreettisen ratkaisun – Campus 2.0 yhteisöportaalin – jonka avulla sosiaalinen media voi tukea luovaa opiskelua ja työtä.

Kohti luovaa taloutta ja työelämää

Tällä hetkellä koulutusjärjestelmäämme kohdistuu suuria muutospaineita. EK:n ”Oivallus” -raportissa  (2011) pohjustetaan, kuinka koulutusta tulisi uudistaa vastaamaan paremmin työelämän tarpeita, joissa korostuvat yhä enemmän luovuus ja verkostomaisuus:

[quote style=”1″]Koulutusjärjestelmän yhtenä tavoitteena on ollut valmistaa ihmisiä teollisen yhteiskunnan palvelukseen eli töihin, joissa täsmällisesti määritellyt tehtävät oli jaettu etukäteen. Teollisen yhteiskunnan työntekijät työskentelivät pitkälti erillään. Yhden taidon oppiminen riitti pitkäksi aikaa, usein jopa koko työuran ajaksi.

Teollisuusyhteiskunnasta ollaan siirrytty kohti tietoyhteiskuntaa. Tietoyhteiskunnassa yritysten ansaintalogiikka perustuu yhä suuremmassa määrin innovaatioihin. Keskeiseksi nousee se, osataanko työskennellä uudella tavalla ja siten saada aikaan myös uudistettuja tai uusia tuotoksia. Mekaaninen ajatettelu on valttia yhä harvemmin.[/quote]

Tulevaisuuden osaaminen tulisi rakentaa oppivien verkostojen tarpeista käsin
EK:n yritysedustajista, tutkijoista, opettajista ja muista asiantuntijoista koostuva työryhmä linjaa, että tulevaisuuden osaaminen tulisi rakentaa oppivien verkostojen tarpeista käsin. Edelläkävijyys liittyy yhä enemmän verkostomaiseen ja luovaan osaamiseen – muiden asettamien sääntöjen noudattaminen ja tarkasti määriteltyjen tehtävien suorittaminen ei enää riitä. Usein työtehtävissä tiedetään päämäärä, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole tarkkoja nuotteja.

Työryhmä vertaa tulevaisuuden työtä jazz-improvisointiin, jossa sekä yksilöllinen ”oma ääni” että saumaton yhtyetyöskentely ovat tärkeitä. Työelämä perustuu kasvavassa määrin tiimeihin, jotka työskentelevät yhdessä ratkoakseen ongelman. Tyypillisesti innovaatiot – uudet tuotteet, palvelut tai tuotantotavat – syntyvät monen osaajan yhteistyönä, tietoja ja taitoja luovasti yhdistelemällä.

Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen tai toisten ideoiden jalostaminen eivät ole työryhmän mukaan tämän päivän vahvuuksia Suomessa. Niitä tulisikin vahvistaa kaikissa koulutuksen vaiheissa nykyistä systemaattisemmin.

Luovuus ja oppiminen

Oppimisen tarkasteleminen luovana prosessina pohjautuu käsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tiedon luomista, ei vain sen omaksumista. Oppija konstruoi eli rakentaa tiedon mielessään aktiivisella työllä, eikä vain ota sitä vastaan passiivisesti (ks. lisää aiheesta täältä). Nykynäkemyksen mukaan luova ongelmanratkaisuprosessi on oppimisen kannalta tuloksekkaampaa kuin oikeiden vastausten tenttaaminen. Luova työ on välttämätöntä etenkin silloin, kun opittua tietoa pyritään soveltamaan, kehittelemään ja yhdistelemään, eikä vain toistamaan mekaanisesti.

Oppiminen on tiedon luomista, ei vain sen omaksumista.

Yksi luovan oppimisen edellytys on, että opiskelijalla on tilaa omalle yksilölliselle ajattelulleen. Erityisen hyvin omaa luovaa työskentelyä tukevat avoimet tehtävänannot, joissa opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa oma näkemys/ratkaisu ja muotoilla sen tueksi omat perustelunsa. Luovuutta tukee myös opiskelijan mahdollisuus luoda henkilökohtaisia oppimistavoitteitaan, käyttää yksilöllistä osaamistaan ja laittaa likoon persoonansa. Tällainen omaehtoinen opiskelu edesauttaa aidon sisäsyntyisen motivaation syntymistä ja johtaa sitä kautta parempiin oppimistuloksiin.

Nämä ajatukset konkretisoituvat Campus 2.0 -ratkaisussa opiskelijan omana virtuaalisena työtilana. Oma tila on opiskelijan henkilökohtainen opiskeluympäristö (Personal Learning Environment = PLE), jonka hän voi rakentaa omista tarpeistaan ja mielenkiinnon kohteistaan käsin. Oma tila tukee luovaa, oppijalähtöistä ja yksilöllistä opiskelua.

Luova vuorovaikutus

On tyypillistä, että ideat jalostuvat eteenpäin ryhmissä, joissa jäsenet oppivat jatkuvasti toisiltaan.
Luovaan opiskeluun ja työhön liitetään usein vuorovaikutus. On tyypillistä, että ideat jalostuvat eteenpäin ryhmissä, joissa jäsenet oppivat jatkuvasti toisiltaan. Joku keksii alkuperäisen idean aihion, mutta sen jatkokehittelyyn ja toteuttamiseen tarvitaan yleensä eri alojen osaajia. Vasta yhteistyön tuloksena idea jalostuu lopulliseksi tuotteeksi.

Ajatusten ja kokemusten jakaminen on hedelmällistä luovan prosessin kannalta. Uudet virikkeet ja erilaiset näkökulmat auttavat avaamaan ajattelua uusiin suuntiin. Kriittinen palaute taas laittaa ideat koetukselle. Yleensä tuloksena on kestävämpi ja paremmin perusteltu ratkaisu.

Yksi konkreettinen tulos luovaa vuorovaikutusta korostavasta ajattelusta on Aalto-Yliopisto, jossa ajatuksena on tuoda designin, tekniikan ja kaupallisen alan opiskelijat yhteen ja jalostaa luovista yhteentörmäyksistä innovaatioita – markkinapaikalla menestyviä tuotteita ja palveluita. Tällaista ajattelua on sovellettu jo pidempään Taik:in Medialaboratoriossa, missä olen itse opiskellut. Siellä kootaan joka vuosi eri alojen osaajista – visuaalisista suunnittelijoista, ohjelmistosuunnittelijoista, äänisuunnittelijoista, markkinoinnin ja viestinnän osaajista – tiimi, joka kykenee yhdessä toteuttamaan monimutkaisiakin projekteja. Osaamisen yhdisteleminen on välttämätöntä uusmedia-alalla, sillä digitaalisten tuotteiden ja palveluiden suunnittelu vaatii niin monenlaisia taitoja, että vain harvoin yhden ihmisen kyvyt riittävät.

On olen­nai­sem­paa ver­kos­toi­tua mui­den kuin oman alan osaa­jien kanssa
Yritystoiminnan kannalta on usein olennaisempaa verkostoitua muiden kuin oman alan osaajien kanssa. Monien yritysten liiketoiminta perustuu pitkälle vietyyn verkostoitumiseen. Apple – maailman arvokkain brändi – on hyvä esimerkki menestyksekkäästä  verkostoitumisesta, missä yrityksen toiminnan osia siirretään yhteistyökumppaneiden tehtäviksi. Apple keskittyy tuotteiden suunnitteluun ja brändin rakentamiseen, mutta  valmistuttaa myymänsä tuotteet pitkälti alihankkijaverkostojensa avulla. Ennusteiden mukaan verkostoitumisen merkitys kasvaa yhä työelämässä ja siksi siihen tulisi valmentaa myös koulutuksessa (ks. lisää aiheesta täältä).

Sosiaalinen media ja luova oppiminen

Sosiaalisen median avulla jakaminen, yhteistyö ja verkostoituminen on helpompaa kuin koskaan. Oikein käytetynä se tukee luovuutta tarjoamalla käyttäjilleen mahdollisuuksia itseilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Siksi sillä voidaan tukea luovan oppimis- ja työympäristön syntymistä.

Jos ihmiset kokevat, että vuorovaikutusseinällä (vrt. Facebook)  on helppoa ja hauskaa jakaa sisältöjä, miksei käyttää sellaista myös opinnoissa ja tuottavassa työssä? Wikipedia on osoittanut yhteisöllisen tiedonrakentelun toimivaksi malliksi – miksei tätä mallia liitetä yhteistyötä vaativiin tehtäviin koulussa ja työpaikalla? Yksilölliset ja tiiviisti verkostoituneet bloggaajat ovat haastaneet perinteisen median – miksei myös opiskelijoille ja työntekijöille tarjota tätä mahdollisuutta?

Sosiaalinen media antaa ihmisille mahdollisuuksia ilmaista itseään, toteuttaa omia haaveitaan ja jakaa ne muiden kanssa – ts. käyttää omaa luovuuttaan.
Sosiaalinen media on kasvanut nopeasti suosituimmaksi verkkoaktiviteetiksi sähköpostin ja hakutoimintojen jälkeen. Maailman 10 suosituimmasta verkkopalvelusta puolet on sosiaalisen median palveluita (Facebook, Youtube, Blogger, Wikipedia, Twitter). Yksi syy suosioon on ehkä se, että sosiaalinen media antaa ihmisille mahdollisuuksia ilmaista itseään, toteuttaa omia haaveitaan ja jakaa ne muiden kanssa – ts. käyttää omaa luovuuttaan.

Campus 2.0 -ratkaisu tarjoaa luovaa ja verkostomaista opiskelua tukevan toimintaympäristön, johon sisältyvät kaikki keskeiset some-välineet. Se tukee opiskelijoita yksilöllisinä toimijoina (”oma tila”) ja toisaalta tarjoaa heille monipuoliset mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Campus 2.0 ratkaisee monia sosiaalisen median opetuskäyttöön liittyviä haasteita (yksityisyys, monista palveluista koostuvan ympäristön epäyhtenäisyys, tekniset hankaluudet jne.). Näin se tekee sosiaalisen median käytöstä opiskelussa helppoa ja auttaa keskittymään olennaiseen: luovaan ja tuloksekkaaseen oppimiseen.

Ei kommentteja

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*